Artikkelit kirjoittajaltapaiviyli

Riihimäen Sussexin kunnostushanke

Julkaistu on syys 9, 2016 in Hankkeet

Riihimäen Sussexin kunnostushanke

1937 RIIHIMÄEN SUSSEX 2017 Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmissa on todellinen paikallishistoriallinen aarre. Riihimäen palolaitoksen entinen Fordson Sussex -paloauto täyttää vuonna 2017 kunnioitettavat 80 vuotta. On aika kunnostaa kansainvälisestikin harvinainen auto käyttökuntoiseksi ja kaikkien kiinnostuneiden nähtäväksi sellaisena kuin se oli palokuntaurallaan. Kunnioitetaan auton tarinaa. Hankkeen tavoite Tavoittemme on dokumentoida Riihimäen Sussex kunnostaa Fordson Sussexin tekniikka talven 2017 aikana saattaa kevään ja kesän 2017 kuluessa auto entiseen loistoonsa museoajoneuvostatus Riihimäen Sussex esittäytyminen Riihimäen kaduilla Riihimäki-päivänä 2017 Riihimäen Sussexin tallin yhteydessä näyttely autosta Julkaisu auton vaiheista ja kunnostushankkeesta Lisää hankkeesta omalla Sussex-sivullaan. Annamme mielellämme lisätietoja hankkeesta ja kerromme miten voit olla halutessasi olla tukemassa hankettamme. Viimeisimmät auton kuulumiset päivitetään aina auton Facebook-sivulle: facebook.com/riihimaensussex. Sivua pystyy seuraamaan myös, vaikka ei kuuluisikaan Facebookiin....

Lue lisää

100 AARRETTA Riihimäeltä

Julkaistu on elo 25, 2016 in Ajankohtaista, Hankkeet, Menneet näyttelyt

100 AARRETTA Riihimäeltä – Suomi 100 -juhlavuoden hanke Riihimäen kaupunginmuseossa Näyttely 22.1.-20.12.2017 Riihimäen kaupunginmuseo juhlistaa Suomi100 -juhlavuotta esittelemällä sadan eri-ikäisen ja -taustaisen oman henkilökohtaisen aarteen ja tarinan siitä. Valtioneuvoston kanslia on hyväksynyt hankkeen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan. Tammikuussa asetettiin esille 35 aarretta, maaliskuussa lisättii seuraava kolmannes ja kaikki 100 aarretta ovat esillä toukokuusta joulukuuhun. Mikä on aarre?  Näyttelyä varten kerätään riihimäkeläisiltä heidän elämäänsä liittyviä aarteita ja tarinoita niistä.  Näyttelyssä aarre on esine jolla on ollut suuri merkitys ihmisen elämässä joko tiettynä aikana tai sitten se on seurannut mukana pitkän ajan. Aarre voi olla myös kuva jostakin tärkeästä riihimäkeläisestä paikasta tai rakennuksesta tai muusta, mitä ei voi museoon tuoda. Aivan jokapäiväinen, arkinen esine tai asia voi olla se suuri aarre. Esillä olevat aarteet ovat sadalta eri-ikäiseltä ja -taustaiselta riihimäkeläiseltä. Aarteiden mukaan on liitetty lyhyt, enintään A4-pituisen tarinan aarteesta. Tällaisia koskettaviakin tarinoita museon henkilökunta kuulee usein asiakkailtaan. Nyt haluamme jakaa niitä myös vieraillemme. Aarteita taustoittavat kuvasuurennokset levittäytyvät myös kaduille Näyttelyn aarteita tarinoineen taustoittaa kaupunginmuseon kokoelmista valitut valokuvat, jotka edustavat jokaista Suomen itsenäistä vuosikymmentä Riihimäellä. Näyttelysalin seinille ripustetuissa kuvasuurennoksissa on maisemia, katunäkymiä ja tunnelmakuvia paikkakunnalta. Aarteita taustoittavat kuvasuurennokset Riihimäeltä sadan vuoden ajalta näyttävät myös ympäristön ja elinolosuhteiden muutoksen. Vanhat valokuvat teetetään myös ulkotiloihin sopiville levyille ja viedään näyttelyn ajaksi Riihimäen katujen varsille sopiviin paikkoihin. Näin viemme historian nykyisten riihimäkeläisten jokapäiväisen arjen keskelle. Näyttelysalissa pyörii myös kaksi vanhaa Riihimäki-filmiä. Kokonaisuudesta tulee kiinnostava, koskettava, hauska, ihmisen kokoinen ote riihimäkeläisten elämästä 100 vuoden ajalta itsenäisessä Suomessa.  ...

Lue lisää

Lasten museosynttärit

Julkaistu on elo 25, 2016 in Ajankohtaista, Palvelut

Lasten museosynttärit

Riihimäen kaupunginmuseossa voi järjestää lasten syntymäpäivät helposti ja hauskasti!  Tervetuloa järjestämään lasten museosynttärit! Puuhaa riittää varmasti, kun yhdessä suunnittelemme! Museo tarjoaa näyttelyn ympärillä synttärivieraille ohjelmaa sekä tilat. Synttärisankarin perhe vastaa tarjoiluista. Museon lasten synttärijuhlissa aluksi vieraat toivotetaan tervetulleeksi museon aulassa. Päivänsankarille nostetaan museon tarjoamat onnittelumaljat ja lauletaan onnittelulaulu. Museon puolesta on ainakin iso taikahiekkalaatikko sekä jättiläiskuutiopalapeli ja aarteenetsintää. Päivänsankarin vanhemmat voivat  järjestää muuta ohjelmaa. Museon henkilökunta suunnittelee mielellään juuri kullekin päivänsankarille sopivan juhlan yhdessä sankarin ja hänen vanhempiensa kanssa. Noin tunnin puuhailun jälkeen syödään herkkuja ja avataan lahjat. Museosynttäreiden jälkeen juhlijat voivat halutessaan jatkaa leikkejä museon pihalla. Juhlat museolla kestävät noin kaksi tuntia. Varaus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen juhlia. Katsotaan yhdessä paikat ja käydään läpi juhlien kulku hyvissä ajoin ennen juhlia. Juhliin voi osallistua noin kymmenen lasta sekä muutama aikuinen.   Synttäripaketti Synttäripaketin kesto 2 tuntia Paketin hinta 95 € Osallistujamäärä max. 12 lasta ja 1-4 mukana tulevaa aikuista Suosittelemme pakettia 4-7 -vuotiaille Vanhemman tai vanhemman valtuuttaman henkilön (yli 18-vuotias) tulee olla läsnä koko synttäreiden ajan ja hän on vastuussa synttäreille osallistuvista lapsista. Museo-opas vastaa toiminnan ohjaamisesta sekä ohjelmasta sopimuksen mukaan. Voidaan räätälöidä juhlat toiveiden mukaan!   Varaukset ja tiedustelut Varaukset puhelimitse ma-to 11-15 p. 019 758 4117 (Päivi) tai sähköpostitse kaupunginmuseo@riihimaki.fi. Synttärit vietetään Riihimäen kaupunginmuseon tiloissa, Riihimäen rautatienpuistossa osoitteessa Öllerinkatu...

Lue lisää

Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä

Julkaistu on touko 19, 2016 in Menneet näyttelyt

Toiminnallinen Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä -näyttely on avattu yleisölle kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Kunnallinen päivähoito alkoi Riihimäellä 4.4.1951 Lastentalon valmistuttua Junailijankadun varrella sijaitsevalle tontille. Lastentalon seimi tarjosi alle kolmivuotiaille lapsille ja lastentarha 3-6-vuotiaille lapsille. Lastentalo oli kauppalan ylpeys, ja sitä esiteltiin mieluusti vieraille. Hoitopaikkojen tarve olisi ollut paljon suurempi kuin mitä Lastentalo pystyi tarjoamaan. Kuitenkin vasta vuonna 1971 Riihimäki sai toisen lastentarhan, Kontiontielle. 1970-luvulla perustettiin vielä 4 päiväkotia, 1980-luvulla yksi, 1990-luvulla yksi ja 2000-luvulla kaksi. Vuoden 1973 päivähoitolain myötä kunnallinen perhepäivähoito on ollut tasaveroinen hoitomuoto päiväkotien rinnalla. Ryhmäperhepäivähoito alkoi Riihimäellä vuonna 1990. Näyttelyssä pureudutaan päivähoidon historian lisäksi päivähoidon sisältöön. Päivähoidossa on aina ollut kaksi puolta. On hoiva ruokailuineen ja päiväunineen sekä leikit, laulut ja tapahtumat. Painotukset ja yksityiskohdat ovat vaihdelleet. Retket ja juhlat ovat tuoneet arkeen vaihtelua. Toiminnallinen näyttely Näyttelysalin puolella voi leikkiä taikahiekkalaatikolla, pyörittää ruokaonnenpyörää, tutkia luontolaatikkoa ja hiihtää! Museon lasikuisti puolestaan on näyttelyn ajan ihana Satukuisti. Siellä aurinko paistaa ja linnut laulavat aina. Kävijät voivat viettää aikaa satukuistin kodassa tai sohvilla lukien tilasta löytyviä satukirjoja. Siellä saa viettää vaikka pidemmänkin tovin! Aulassa pääsee ratkomaan jättimäistä kuutiopalapeliä tai askartelemaan. Kesän aikana askarrellaan ainakin näyttelyn kahteen puuhun lehdet ja syksyllä jatketaan muilla askarteluilla. Lapset saavat myös halutessaan tuoda jo tullessaan kotona tai hoitopaikassa askartelemiaan lintuja, puiden lehtiä, perhosia tai kukkia. Museolla ne liitetään osaksi näyttelyä Satukuistille tai näyttelysalin puuhun. Museon pihalla on museon aukioloaikoina jättiläisfortuna. Museon Leikkiä ja kaurapuolukkaa -näyttely on näyttely, jonne voi tulla huoletta viettämään aikaa lasten kanssa. Moniin asioihin saa koskea ja montaa kokeilla! Yhä uudestaan ja uudestaan! Museon näyttelyihin voi tutustua museon aukioloaikoina sunnuntaisin ja keskiviikkoisin 12–18 tai sopimuksen mukaan. Museoon on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna 21.12.2016...

Lue lisää

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Julkaistu on tammi 7, 2016 in Menneet näyttelyt

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Riihimäen kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä tutustutaan Koivistonmäen pientaloasuinalueeseen 1970-luvun kuvien kautta. Museon näyttelysalin seinät ovat täynnä VR:n Riihimäen kamerakerho Ry:n vuonna 1974 kuvaamia Koivistonmäen rakennusten kuvia. Koivistonmäkeen kohdistui 1970-luvulla huomattavaa muutospainetta. 1900-luvun alussa rakentuneella alueella oli voimassa vuonna 1925 vahvistettu asemakaava, joka antoi mahdollisuuden huomattaviin ympäristömuutoksiin. Keskustelu Koivistonmäen kohtalosta oli käynyt kuumana jo pitkään. Kamerakerhon kuvissa onkin nähtävissä selvästi dokumentaristinen ote. On tallennettu mahdollisesti pian katoavaa rakennusperintöä.   Riihimäen Koivistonmäki on keskustan välittömässä läheisyydessä oleva omaleimainen asuinalue. Sijainnistaan huolimatta Koivistonmäki on huomaamaton, lähes eristetyn oloinen alue. Näkymät keskustasta on suljettu kerrostalojen myötä. Vasta alueen sisällä voi ymmärtää sen kaupunkirakenteellisen merkityksen ja havaita sen erikoispiirteet. Koivistonmäen syntyhistoria näkyy alueen korttelirakenteessa, rakennusten luontevassa mäkiseen maastoon sijoittumisessa ja rakennusten monimuotoisuudessa. Koivistonmäessä on suuret korkeusvaihtelut ja alueella on muutamia hyvin jyrkkiä rinteitä. Asuinalue rakentui hyvin lyhyessä ajassa 1900-luvun alussa. Karan kartanon, Penttilän tilan ja Ryttylän kartanon vuokramaille rakennettiin pää- ja talousrakennukset siten kuin ne mäkiseen maastoon parhaiten asettuivat. Tontit sijaitsivat maanomistajien suunnittelemien katulinjausten varsilla, vaikka varsinaisia katuja ei vielä ollutkaan. Asuinrakennuksia on laajennettu myöhemmin eri aikoina ja eri henkilöiden toimesta, joten erilaiset ratkaisut ovat olleet väistämättömiä. Näin on syntynyt Koivistonmäen tyypilliset piirteet. Koivistonmäelle on 1910-luvulta lähtien suunniteltu asemakaavoja, joihin on sisältynyt isoja kerrostaloja ja liikerakennuksia. 1960-luvun lopulla mäen päälle suunniteltiin jopa kahdeksankerroksisia tornitaloja. Vasta 1980-luvulta lähtien suunnitelmissa on ollut lähtökohtana olemassa oleva kaupunkirakenne ja rakennuskanta. Nykyisin uudis- ja lisärakentamisessa pyritään säilyttämään historiallisen työväen asuinalueen...

Lue lisää