Artikkelit kirjoittajaltapaiviyli

Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä

Julkaistu on touko 19, 2016 in Menneet näyttelyt

Toiminnallinen Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä -näyttely on avattu yleisölle kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Kunnallinen päivähoito alkoi Riihimäellä 4.4.1951 Lastentalon valmistuttua Junailijankadun varrella sijaitsevalle tontille. Lastentalon seimi tarjosi alle kolmivuotiaille lapsille ja lastentarha 3-6-vuotiaille lapsille. Lastentalo oli kauppalan ylpeys, ja sitä esiteltiin mieluusti vieraille. Hoitopaikkojen tarve olisi ollut paljon suurempi kuin mitä Lastentalo pystyi tarjoamaan. Kuitenkin vasta vuonna 1971 Riihimäki sai toisen lastentarhan, Kontiontielle. 1970-luvulla perustettiin vielä 4 päiväkotia, 1980-luvulla yksi, 1990-luvulla yksi ja 2000-luvulla kaksi. Vuoden 1973 päivähoitolain myötä kunnallinen perhepäivähoito on ollut tasaveroinen hoitomuoto päiväkotien rinnalla. Ryhmäperhepäivähoito alkoi Riihimäellä vuonna 1990. Näyttelyssä pureudutaan päivähoidon historian lisäksi päivähoidon sisältöön. Päivähoidossa on aina ollut kaksi puolta. On hoiva ruokailuineen ja päiväunineen sekä leikit, laulut ja tapahtumat. Painotukset ja yksityiskohdat ovat vaihdelleet. Retket ja juhlat ovat tuoneet arkeen vaihtelua. Toiminnallinen näyttely Näyttelysalin puolella voi leikkiä taikahiekkalaatikolla, pyörittää ruokaonnenpyörää, tutkia luontolaatikkoa ja hiihtää! Museon lasikuisti puolestaan on näyttelyn ajan ihana Satukuisti. Siellä aurinko paistaa ja linnut laulavat aina. Kävijät voivat viettää aikaa satukuistin kodassa tai sohvilla lukien tilasta löytyviä satukirjoja. Siellä saa viettää vaikka pidemmänkin tovin! Aulassa pääsee ratkomaan jättimäistä kuutiopalapeliä tai askartelemaan. Kesän aikana askarrellaan ainakin näyttelyn kahteen puuhun lehdet ja syksyllä jatketaan muilla askarteluilla. Lapset saavat myös halutessaan tuoda jo tullessaan kotona tai hoitopaikassa askartelemiaan lintuja, puiden lehtiä, perhosia tai kukkia. Museolla ne liitetään osaksi näyttelyä Satukuistille tai näyttelysalin puuhun. Museon pihalla on museon aukioloaikoina jättiläisfortuna. Museon Leikkiä ja kaurapuolukkaa -näyttely on näyttely, jonne voi tulla huoletta viettämään aikaa lasten kanssa. Moniin asioihin saa koskea ja montaa kokeilla! Yhä uudestaan ja uudestaan! Museon näyttelyihin voi tutustua museon aukioloaikoina sunnuntaisin ja keskiviikkoisin 12–18 tai sopimuksen mukaan. Museoon on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna 21.12.2016...

Lue lisää

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Julkaistu on tammi 7, 2016 in Menneet näyttelyt

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Riihimäen kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä tutustutaan Koivistonmäen pientaloasuinalueeseen 1970-luvun kuvien kautta. Museon näyttelysalin seinät ovat täynnä VR:n Riihimäen kamerakerho Ry:n vuonna 1974 kuvaamia Koivistonmäen rakennusten kuvia. Koivistonmäkeen kohdistui 1970-luvulla huomattavaa muutospainetta. 1900-luvun alussa rakentuneella alueella oli voimassa vuonna 1925 vahvistettu asemakaava, joka antoi mahdollisuuden huomattaviin ympäristömuutoksiin. Keskustelu Koivistonmäen kohtalosta oli käynyt kuumana jo pitkään. Kamerakerhon kuvissa onkin nähtävissä selvästi dokumentaristinen ote. On tallennettu mahdollisesti pian katoavaa rakennusperintöä.   Riihimäen Koivistonmäki on keskustan välittömässä läheisyydessä oleva omaleimainen asuinalue. Sijainnistaan huolimatta Koivistonmäki on huomaamaton, lähes eristetyn oloinen alue. Näkymät keskustasta on suljettu kerrostalojen myötä. Vasta alueen sisällä voi ymmärtää sen kaupunkirakenteellisen merkityksen ja havaita sen erikoispiirteet. Koivistonmäen syntyhistoria näkyy alueen korttelirakenteessa, rakennusten luontevassa mäkiseen maastoon sijoittumisessa ja rakennusten monimuotoisuudessa. Koivistonmäessä on suuret korkeusvaihtelut ja alueella on muutamia hyvin jyrkkiä rinteitä. Asuinalue rakentui hyvin lyhyessä ajassa 1900-luvun alussa. Karan kartanon, Penttilän tilan ja Ryttylän kartanon vuokramaille rakennettiin pää- ja talousrakennukset siten kuin ne mäkiseen maastoon parhaiten asettuivat. Tontit sijaitsivat maanomistajien suunnittelemien katulinjausten varsilla, vaikka varsinaisia katuja ei vielä ollutkaan. Asuinrakennuksia on laajennettu myöhemmin eri aikoina ja eri henkilöiden toimesta, joten erilaiset ratkaisut ovat olleet väistämättömiä. Näin on syntynyt Koivistonmäen tyypilliset piirteet. Koivistonmäelle on 1910-luvulta lähtien suunniteltu asemakaavoja, joihin on sisältynyt isoja kerrostaloja ja liikerakennuksia. 1960-luvun lopulla mäen päälle suunniteltiin jopa kahdeksankerroksisia tornitaloja. Vasta 1980-luvulta lähtien suunnitelmissa on ollut lähtökohtana olemassa oleva kaupunkirakenne ja rakennuskanta. Nykyisin uudis- ja lisärakentamisessa pyritään säilyttämään historiallisen työväen asuinalueen...

Lue lisää

Liikuta-hanke 2014

Julkaistu on kesä 16, 2015 in Hankkeet

LiiKuTa – liikuttaa kehoa ja mieltä! LiiKuTa – hyvinvointia liikunnasta, kulttuurista ja taiteesta oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Riihimäen kaupungin museot -yksikön hallinnoima hanke, jota toteutetiin yhteistyössä kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. Hankkeen alueellisia yhteistyökumppaneita ovat Lopen ja Hausjärven kunnat. Hankkeen puitteissa kehitettiin yhteisöllisiä toimintapaketteja ja tapahtumia erilaisille ryhmille Riihimäen seudulla – esimerkiksi varhaiskasvatus-, koulu- ja hoivalaitoksille, lähialueiden yrityksille ja kuntien työntekijöille. Saavutettavuus ja matalan kynnyksen osallistuminen, hankkeen keskeiset arvot, otettiin huomioon toimintaa suunniteltaessa. Hanke pyrki edistämään yhteistyötä Riihimäen kaupungin eri yksiköiden ja alueen muiden toimijoiden välillä ja kutsuu toimimaan yhdessä. Toiminta unottui yksittäisestä työpajasta erityisryhmälle räätälöityyn toimintapakettiin tai kaikille avoimeen tapahtumaan. Linkki hankkeen Facebook-sivuille Isoja hankkeen tuloksia oli mm. MUSEOIDEN PILOTTIPROJEKTI KEHITTÄÄ TOIMINTAA ERITYISLAPSIPERHEILLE RIIHIMÄEN SEUDULLA Hyvinvointia liikunnan, kulttuurin ja taiteiden avulla edistävä LiiKuTa-hanke, kaupungin liikuntapalvelut ja kaikki Riihimäen museot – Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäen taidemuseo, Suomen lasimuseo, Suomen Metsästysmuseo ja Valtakunnallinen Työväentalomuseo – kehittävät erityisryhmille suunnattuja palveluja syksyllä 2014 käynnistyvässä kokeilussa. Museoiden palveluja erityslapsiperheille tullaan testaamaan ohjauksellisissa työpajoissa loka-helmikuussa. Ohjauksesta vastaavat museoiden vastuuhenkilöt yhdessä Riihimäen kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja Panu Tavisalon sekä LiiKuTa-hankkeen harjoittelija, ohjaustoimintaa HAMK:ssa opiskeleva Vivi Virtanen. Asiantuntijaksi toimintaan on kutsuttu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaterapia. Pilottiprojektia koordinoi LiiKuTa-hankkeen projektikoordinaattori Johanna Sillanpää. Oikeus vierailla museossa ja kokea kulttuuria kuuluu kaikille Erityisryhmien vierailuun julkisissa tiloissa voi liittyä rajoitteita. Pilotissa etsitään keinoja madaltaa erityislapsiperheiden kynnystä vierailla museoissa ja lisätään rohkeutta ja luottamusta lähteä julkisiin tiloihin. Kokeilun myötä museoille luodaan palvelumalli erityisryhmiä varten – pilottiprojekti tähtää museoiden palveluvalikoiman täydentämiseen. Erityislapsien mahdollisiin rajoituksiin ja haasteisiin pyritään vastaamaan luomalla vaihtoehtoinen tapa vierailla museossa. Museoihin kehitetään lapsia aktivoivia toimintoja, esimerkiksi aistiratoja ja äänimaailmoja, joiden myötä lapset pääsevät tekemään ja kokemaan samalla kuin oppivat museon erityisalasta. Museokäynnin tulisi olla kehittävä, hauska ja turvallinen kokemus koko erityislapsen perheelle. Perheet mukaan toiminnan suunnitteluun Pilottiin ilmoittautui mukaan etsityt neljä perhettä. Testiryhmä koostuu 7-9-vuotiata lapsista, joilla on haasteita aistiyliherkkyyksien tai -säätelyn kanssa. Perheet osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja palvelujen testaamiseen museoissa. Museot kehittävät toimintaa kuunnellen perheiden tarpeita. Museovierailut suoritetaan niin, että lapsesta ja vanhemmasta koostuvat parit kiertävät kussakin kokeiluun osallistuvassa museossa pilotin aikana. Työpajat, joita on yksi kuukaudessa, järjestetään loka-helmikuussa.  Museoissa tutustutaan kunkin museon sisältöön ja teemoihin räätälöidyn toimintapaketin kautta. Perheiden palaute on tärkeä faktori toiminnan kehittämisessä, ja sitä arvioidaan systemaattisesti pilotin päätteeksi. Olohuone – monikulttuuristen kohtaamisten tila Riihimäellä lähdetään kehittämään uutta osallistavaa toimintaa maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille henkilöille ja perheille. Keväällä 2015 pilotoitavaan toimintaan ovat tervetulleita aikuiset ja lapset myös Riihimäen ulkopuolelta. Olohuone-toimintaa on suunniteltu Peltosaari-Seuran ylläpitämiin kierrätyskeskuksen tiloihin, jotka sijaitsevat Riihimäen rautatieaseman läheisyydessä. Maahanmuuttajille Olohuone tarjoaa tilaisuuden tavata vertaisiaan. Kevään 2015 aikana järjestettävät kokoontumiset ovat kuitenkin kaikille avoimia ja niiden on tarkoitus mahdollistaa myös kahdensuuntainen kulttuurivaihto. Olohuoneessa vaihdetaan kuulumisia, jaetaan tietoa, keskustellaan eri aiheista ja harrastetaan erilaisia asioita. Järjestäjät toivovat, että toiminta antaa äänen muista maista ja kulttuureista Riihimäen seudulle muuttaneille ihmisille. Olohuoneen toivotaan rohkaisevan toimimaan yhdessä ja poikivan uusia aloitteita. Toimintaidean takana ovat LiiKuTa-hankkeen koordinaattori Johanna Sillanpää, Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeen koordinaattori Suvi Kataja, Peltosaari-projektin päällikkö Ilari Seitsonen sekä Riihimäen kaupungin kulttuurituottaja Anna Vesén. Olohuoneen toiminnasta keväällä 2015 vastaa vertaiskoordinaattori Demian Stimson. Peltosaaressa pilotoitiin yhteisöllistä viljelyä – toiminnan jatkuminen on mahdollista LiiKuTa-hanke ja Peltosaari-projekti toteuttivat kesällä 2014 idean Peltsin palstaviljelystä – yhteisöllisestä viljelytoiminnasta Riihimäen kaupungin ylläpitämillä Bad Segebergin puiston viljelypalstoilla. Toimintaan kutsuttiin mukaan myös Riihimäen nuorisopalvelut, Peltosaari Parlamentti sekä Kotikulman asukastoimikunta. Peltsin palstaviljelyn kantava idea oli uuden yhteisöllisen toimintamallin kokeilu Peltosaaren alueella. Toiminnalla haluttiin aktivoida etenkin paikallisia lapsia ja nuoria, mutta pois ei haluttu rajata Peltosaaren ulkopuolisiakaan asukkaita. Kouluille ja päiväkodeille tarjottiin mahdollisuutta esiviljellä kasveja – tähän tartuttiin hanakasti Peltosaaren koulussa, jossa ainakin eka- ja kolmasluokkalaiset kasvattivat palstalle taimia hyvällä menestyksellä. Helteiset istutustalkoot pidettiin palstalla 24. toukokuuta Peltosaari-päivänä. Lämpimän alun jälkeen koitti kolea ja sateinen kesäkuu, mikä koetteli taimia. Sitä seurasi heinäkuussa käynnistynyt kuuma kuiva kausi. Kävi selväksi, että koulujen loputtua ja kesälomien alettua...

Lue lisää

Aiemmat näyttelyt

Julkaistu on kesä 16, 2015 in Menneet näyttelyt

Täältä löytyy tietoja museon näyttelyistä vuosilta 2005-2014. Toteutumaton Riihimäki Näyttelyssä esiteltiin vaihtoehtoinen Riihimäki. Esillä oli karttoja ja piirustuksia toteutumattomista suunnitelmista 1700-luvulta 2000-luvulle saakka. Kauppalan asemakaavan vuonna 1922 piirtänyt O.I. Meurman suunnitteli pieneen pitäjään korttelin mittaisia kerrostaloja ja raitioliikennettä palvelemaan tulevan suurkaupungin tarpeita. Museon aulassa voi verrata Harald Andersinin v.1916 ja Meurmanin asemakaavoja toteutuneeseen Riihimäkeen. Aulassa myös esillä keskuskirkon tornista otettu panoraamakuva v.1927 sekä ilmakuva v.1928 vertailukohtana Meurmanin asemakaavalle. Näyttelysaliin astuttiin tunnelin läpi ja salissa sai lueskella näyttelykansioita Meurmanin suunnitteleman ratikkalinjan kunniaksi rakennetulla ratikkapysäkillä. Salissa oli esillä suunnitelmia mm. harjun alikulkutunnelista, tekojärvestä, huvipuistosta, Turun junaradasta ja kanavaliikenteestä. Luettavana oli myös vuonna 1958 koululaisten kirjoittamia aineita vuoden 2000 Riihimäestä. Art Hämeen aikana museon piha koristeltiin ilmapalloin Peltosaaren huvipuiston kunniaksi. Mörrin matkassa -katuteatteriopastuksia Meurmanin ja muiden toteutumattomiin kohteisiin pidettiin kaksi kertaa. Lisäksi luennoitiin O-I.Meurmanin Riihimäki -suunnitelmista. Näyttelyyn toteutettiin kuvataiteilija Sari Kalliokosken tekemiä tilataideteoksia, joiden avulla pääsi tutustumaan siihen millainen Riihimäki voisi olla. Näyttely oli avoinna 8.9.2013-27.4.2014 Museo liikuttaa Näyttely kertoi Riihimäen liikuntakasvatuksesta 1800-luvulta nykaikaan. Näyttelyssä oli esillä valokuva- ja lehtileikeaineistoa etenkin kunnallisesti järjestetystä liikuntakasvatuksesta. Valokuvissa esiteltiin. mm. liikuntatapahtumia ja liikuntapaikkoja. Esillä oli myös liikuntamuotia eri aikakausilta ja näyttelysalissa pääsi kuvauttamaan itsensä valokuvauspaikalla. Näyttelyyn kerättiin riihimäkeläisten muisteluita koulujen liikuntatunneilta ja niiden vaikutuksista liikuntasuhteeseen. Luettavana oli myös entisten liikunnanopettajien näkemyksiä liikuntakasvatuksesta. Näyttelyn ajan paikalliset liikuntakasvattajat pitivät keskiviikkoisin liikuntatuokioita museon pihassa eri kohderyhmille. Liikuntayksikkö ja Wilhelm-hiiri pitivät kesänäyttelyn ajan eri lapsiryhmille liikuntaleikkejä. Näyttelyn ajan järjestettiin kuvasuunnistusta entisiin liikuntapaikkoihin. Näyttely oli avoinna 8.5.-18.8.2013. Kaupunki elementissään Näyttelyssä oli esillä Riihimäkeläisen rakennusyrityksen Teräskiila oy:n, sekä sen sisaryritysten Teräspalkki Oy:n ja Peruskiila Oy:n rakentamien talojen valokuva- ja lehtileikeaineistoa. Näyttelyssä tutustuttiin rakennuskannan muutoksiin 1960-luvulla Riihimäellä. Näyttelyssä sai myös lukea Teräskiilan entisten rakennusmestareiden muisteluita. Näyttelyn tiimoilta järjestettiin kävelykierros-opastus Teräskiilan rakentamilla rakennuksilla. Lisäksi luennoitiin lähiörakentamisen muutoksista 1960-luvun Suomessa. Liikuntayksikkö oli mukana toteuttamassa Teräskiilan kohteiden kuvasuunnistusta eri ryhmille näyttelyn ajan. Näyttely oli avoinna 9.9.2012-22.4.2013. Soiton ja tanssin hurmaa -Näyttely kertoi riihimäkeläisistä soittokunnista, tanssiorkestereista sekä lavatanssikulttuurista. -Museon aulassa sai tutustua Riihimäkeläisiin soittokuntiin, näyttelysalissa oli valokuvia paikallisista tanssiorkestereista, ja lasikuistilla kerrottiin lavatanssikulttuurista. -Näytteillä oli soittokunnista ja muusikoilta lainaksi saatuja valokuvia sekä soittimia. -Näyttelyn yhteydessä järjestettiin monia oheistapahtumia, kuten päivätansseja ja muisteluiltoja. Näyttely oli avoinna 13.5.-22.8.2012 Telefoneerataan! – Tutustu puhelimien ja riihimäkeläisen puhelintoiminnan historiaan. – Kuuntele eri aikakausien puheluita ja kaskuja maisteri Gröndahlista. – Soita numerolevypuhelimella ja seuraa puhelun yhdistymistä. – Vastaa soivaan puhelimeen. Näyttely oli avoinna 11.9.2011-26.4.2012 Kaupunginmuseon kesä 2011 oli omistettu lapsille ja entisille lapsille! Lasten Riihimäki -näyttelyssä esiteltiin lapsien kesäistä vapaa-ajanviettoa Riihimäellä: Paikkakunnan leikkipuistot ja leikkipaikat, museon kokoelmien leikkikaluja, lasten lautapelejä. Museon aulassa pyöri dvd, jossa eri-ikäiset riihimäkeläiset muistelevat lapsuutensa rakkaita leluja. Kohteelta toiselle suunnistettiin pelilaudan pampuloita pitkin.  Riihimäen kaupungin puistoyksikkö toimitti pihalle leikkipaikkavälineitä ja Freenotes-ulkoilmasoittimia. Näyttelysaliin rakentui työpajojen myötä lasten toimesta oma Lasten Riihimäki. Kesäkuun keskiviikkoisin museolla järjestettiin teemailtoja. Näyttely oli avoinna 18.5.-31.8.2011 Riihimäkeläisen muotokuva 1900-luvun alussa. Kaupunginmuseon kuva-arkiston 1900-luvun alun henkilökuvien inspiroimia teoksia perusnäyttelyn salissa. Risteysasema Riihimäki -näyttely 5.9.2010 -27.4.2011 Näyttely Risteysasema Riihimäki 140 vuotta kertoo Riihimäen tulosta risteysasemaksi, radan rakentamisesta, rautatiestä sotien aikoina, rautatien moninaisista vaikutuksista paikkakunnalle ja asemanseudun elämästä sekä rautatieaseman vaiheista. Aulassa voi tutustua Riihimäen asemaravintolan historiaan ja esineistöön. Vuoden 2011 alussa aulaan lisättiin 30 Odert Lackschéwitzin rautatieaiheista kuvaa. Kesän 2010 aulanäyttelyyn on poimittu vuoden 1960 uutisia Riihimäen Sanomista sekä arkista esineistöä museon kokoelmista samalta vuodelta. Selailtavana on Riihimäen Sanomien vuoden 1960 vuosikerta. Riihimäki 50 Riihimäen kaupungin 50-vuotisjuhlanäyttely 3.1.-11.8.2010 Riihimäen kaupungin juhlavuoden aloittaa Riihimäen kaupunginmuseon näyttely Riihimäki 50, jossa tarkastellaan Riihimäkeä kaupunkina olon 50-vuotisen taipaleen ajalta suurimmaksi osaksi valokuvien avulla. Näyttelyssä esitellään kaupunkikuvan-, palveluiden-, työpaikkojen-, asukasluvun- ja väestön ikäjakauman kehittymistä sekä kaupungin profiloitumista 1960-luvulta vuoteen 2010.  Riihimäen kanssa samaan aikaan saivat kaupunkioikeudet Hyvinkää, Kouvola, Salo, Seinäjoki ja Rovaniemi näyttävin juhlallisuuksin. Suomessa tuli edellisen kerran kaupunki Lahdesta vuonna 1905. Vuoden 1960 uusista kaupungeista vain Riihimäki ja Hyvinkää voivat juhlia viisikymppisiä vuonna 2010, koska muissa kaupungeissa on tapahtunut...

Lue lisää

Arkeologiset tutkimukset

Julkaistu on helmi 6, 2015 in Hankkeet

Riihimäellä on tehty arkeologista tutkimusta ensimmäisiä kertoja 1980-luvulla, mutta laajempiin tutkimuksiin ryhdyttiin vuonna 1997 toteutetun Silmäkenevan suoalueen inventoinnin jälkeen. Esihistorian pauloissa Kaupunginmuseolle myönnetyn EU:n hankerahoituksen myötä toteutettiin vuosina 2000 – 2002 Esihistorian pauloissa -hanke. Hankkeessa oli mukana Riihimäen lisäksi myös Hyvinkää, Loppi ja Hausjärvi. Inventointien ja niiden täydennysten kautta saatiin runsaasti tietoa etenkin alueen kivikautisista kohteista. Riihimäellä tutkimuksia tehtiin etenkin Silmäkenevalla usealla eri suokohteella, kuten Sinivuokkoniemellä ja Silmäkeneva E -nimisellä kivikautisella paikalla. Hankkeen yhteydessä tehtiin 3D-animaatioita, joita on nähtävillä Youtubessa. Viranomaistoiminta Kaupunginmuseon toimesta on tehty myös viranomaistoimintaan, lähinnä kaavoitukseen liittyviä selvityksiä, mm. 2004 Herajoen Hermannintien, 2006 Kalmun ja Parmalan sekä 2007 Etelä-Vahteriston kaava-alueiden muinaisjäännösselvitykset. Tutkimuksiin liittyen on julkaistu kirjat Riihimäen esihistoria (2001) ja Esihistorian pauloissa (2004). Vuonna 2007 museolla oli esillä ”Löytöjä muinaisjärven rannoilta. Riihimäen seutu kivikaudella” -näyttely, jossa yleisölle esiteltiin esille kaivettuja löydöksiä ja tutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Museolla säilytettävät kaivaus- ja inventointikertomukset Hausjärvi Saukkonen 1983 Riihimäki Silmäkeneva Ahjopalo ja Arolampi Sinivuokkoniemi Arkeologiset tutkimukset 1998 Heikki Matiskainen, Timo Jussila Riihimäki Arolampi Sinivuokkoniemi Arkeologiset tutkimukset 1999 Heikki Matiskainen Timo Jussila Riihimäen Silmäkenevan alueen arkeologiset tutkimukset 2000 Heikki Matiskainen Mikhail G. Zhilin Antti Bilund Riihimäen kunnan esihistoriallinen inventointi 2001 Oula Seitsonen Riihimäen Silmäkenevan alueen arkeologiset tutkimukset 2001 Heikki Matiskainen Mikhail G.Zhilin Juha Ruohonen Oula Seitsonen Riihimäki [7D] Arolammi Sinivuokkoniemi Kivikautisen suokohteen kaivaus 2002 Riihimäen kaupunginmuseo Juha Ruohonen Riihimäki [8] Silmäkeneva E Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2002 Antti Bilund Maakaasuputken linjan tarkastus Riihimäen Silmäkenevalla 2.-3.5.2002 Riihimäen muinaisjäännösten inventointi 2002 Riihimäen kaupunginmuseo Juha Ruohonen Riihimäki Silmäkenevan saari 3 B Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Petro Pesonen 2003 Museovirasto Riihimäki Arolampi Jusula S Kivikautisen asuinpaikan tarkastus 18.3.2003 Juha Ruohonen Riihimäki Herajoki Hermannintien asemakaava arkeologinen inventointi 12.8.-15.8.2004 Juha Ruohonen Riihimäki Herajoki Parmala asemakaava-alueen muinaisjäännösselvitys 2006 Riihimäen Kaupunginmuseo / arkeologiset selvitykset Juha Ruohonen Riihimäki Etelä-Vahteristo Logistiikkakeskusalueen muinaisjäännösselvitys 2006–2007 Riihimäen Kaupunginmuseo / arkeologiset selvitykset Juha Ruohonen Riihimäki Kalmu muinaisjäännösselvitys 2006 Riihimäen kaupunginmuseo / arkeologiset selvitykset Juha Ruohonen Riihimäki Haapahuhta Sammalisto muinaisjäännösselvitys 2008 Riihimäen kaupunki / Tekninen virasto Juha Ruohonen Lopen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi v.2000 Timo Jussila, Mikroliitti Oy Loppi, Pilpala, Tevännön eteläranta Arkeologiset kaivaukset 2001 Hanna- Maria Pellinen Loppi, Topeno, Valkeaveden kannas Arkeologiset kaivaukset 2001 Juha Hirvilammi Loppi Karhumäki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2002 Antti Bilund Loppi Saukonnokka Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2002 Antti Bilund Arkeo-osteologinen analyysi esihistoriallisten asuinpaikkojen luuaineistosta – Hausjärvi, Lempiönkärki , Hyvinkää, Joentaka sekä Loppi, Saukonnokka ja Karhumäki Auli Toronen Riihimäen Kaupunginmuseo Esihistorian pauloissa -projekti 28.5.2003 Hausjärven esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi v.2000 Timo Jussila, Mikroliitti Oy Hausjärvi Teuronjoki Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2001 Antti Bilund Hausjärvi Teuronjoen suu S Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2001 Antti Bilund Juha Ruohonen Hausjärvi Lempiönkärki Kivi- ja varhaismetallikautisen asuinpaikan sekä todennäköisesti historialliselle ajalle ajoittuvan röykkiön kaivaus 2002 Antti Bilund Hausjärvi [66] Teuronjoen suu S Hautamaisten painanteiden kaivaus 2002 Riihimäen kaupunginmuseo Juha Ruohonen Hyvinkään muinaisjäännösinvestointi 2002 Antti Bilund Oula Seitsonen Hyvinkää Joentaka Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 2002 Antti Bilund Uusia esihistoriallisia löytöjä Hyvinkäältä Oula Seitsonen ja Sanna Puttonen Arkeologian oppiaine Helsingin yliopisto 13.4.2006...

Lue lisää