Menneet näyttelyt

Räpsyjä Riihimäeltä

Museon aulassa oli kesällä 2017 esillä riihimäkeläisen Eero Auvisen kuvia riihimäkeläisistä tapahtumista. Auvinen on Iisalmessa syntynyt ja vuonna 1962 Riihimäelle junan tuoma, nyt jo eläköitynyt mies. Valokuvauksesta hän innostui kansalaiskoulun aikoihin. Ensimmäset kuvansa hän kehitti koulun pimiössä vuonna 1964. Sittemmin hän on kuvannut erityisesti autourheilu-kilpailuja, mutta myös luontoa ja viime vuosina paljon riihimäkeläisiä tapahtumia.

Näyttelyllä museo ja Auvinen halusivat näyttää, että Riihimäellä todella tapahtuu paljon ja riihimäkeläiset lähtevät aina innolla mukaan.
Näyttely oli esillä 10.5.-30.8.2017.

Näin näin. Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä

Julkaistu by on tammi 22, 2017 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Näin näin. Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä

Kuva: Ilkka Heinonen

Kuva: Ilkka Heinonen

Museon aulassa on esillä riihimäkeläisen Ilkka Heinosen valokuvia mm. Riihimäen keskustasta, Lasin alueelta, varuskunnasta ja rautateiltä. Kuvat on otettu vuonna 2015 ja 2016.

Näyttely on esillä 8.1.-30.4.2017.

Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä

Julkaistu by on touko 19, 2016 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä

Leikkiä ja kaurapuolukkaa -tapahtumat

Toiminnallinen Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä -näyttely on avattu yleisölle kansainvälisenä museopäivänä 18.5.

Kunnallinen päivähoito alkoi Riihimäellä 4.4.1951 Lastentalon valmistuttua Junailijankadun varrella sijaitsevalle tontille. Lastentalon seimi tarjosi alle kolmivuotiaille lapsille ja lastentarha 3-6-vuotiaille lapsille.

Lastentalo oli kauppalan ylpeys, ja sitä esiteltiin mieluusti vieraille.

Hoitopaikkojen tarve olisi ollut paljon suurempi kuin mitä Lastentalo pystyi tarjoamaan. Kuitenkin vasta vuonna 1971 Riihimäki sai toisen lastentarhan, Kontiontielle. 1970-luvulla perustettiin vielä 4 päiväkotia, 1980-luvulla yksi, 1990-luvulla yksi ja 2000-luvulla kaksi.

Vuoden 1973 päivähoitolain myötä kunnallinen perhepäivähoito on ollut tasaveroinen hoitomuoto päiväkotien rinnalla. Ryhmäperhepäivähoito alkoi Riihimäellä vuonna 1990.

Näyttelyssä pureudutaan päivähoidon historian lisäksi päivähoidon sisältöön.
Päivähoidossa on aina ollut kaksi puolta. On hoiva ruokailuineen ja päiväunineen sekä leikit, laulut ja tapahtumat. Painotukset ja yksityiskohdat ovat vaihdelleet. Retket ja juhlat ovat tuoneet arkeen vaihtelua.

Toiminnallinen näyttely

Näyttelysalin puolella voi leikkiä taikahiekkalaatikolla, pyörittää ruokaonnenpyörää, tutkia luontolaatikkoa ja hiihtää!

Museon lasikuisti puolestaan on näyttelyn ajan ihana Satukuisti. Siellä aurinko paistaa ja linnut laulavat aina. Kävijät voivat viettää aikaa satukuistin kodassa tai sohvilla lukien tilasta löytyviä satukirjoja. Siellä saa viettää vaikka pidemmänkin tovin!

Aulassa pääsee ratkomaan jättimäistä kuutiopalapeliä tai askartelemaan. Kesän aikana askarrellaan ainakin näyttelyn kahteen puuhun lehdet ja syksyllä jatketaan muilla askarteluilla.

Lapset saavat myös halutessaan tuoda jo tullessaan kotona tai hoitopaikassa askartelemiaan lintuja, puiden lehtiä, perhosia tai kukkia. Museolla ne liitetään osaksi näyttelyä Satukuistille tai näyttelysalin puuhun.

Museon pihalla on museon aukioloaikoina jättiläisfortuna.

Museon Leikkiä ja kaurapuolukkaa -näyttely on näyttely, jonne voi tulla huoletta viettämään aikaa lasten kanssa. Moniin asioihin saa koskea ja montaa kokeilla! Yhä uudestaan ja uudestaan!

Museon näyttelyihin voi tutustua museon aukioloaikoina sunnuntaisin ja keskiviikkoisin 12–18 tai sopimuksen mukaan. Museoon on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna 21.12.2016 saakka.

Petruskan juhlanäyttely 28.2.–27.4.2016

Julkaistu by on maalis 3, 2016 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Petruskan juhlanäyttely 28.2.–27.4.2016

Petruskan juhlanäyttely 28.2.–27.4.2016

Riihimäen kaupunginmuseon aulassa avataan sunnuntaina 28.2. paikkakunnalla 40 vuotta toimineen Petruskan juhlanäyttely.

Petruska-yhtiö perustettiin vuonna 1976 kahdeksan ennakkoluulottoman ja rohkean naisen voimin. Yhtiön tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa yksilöllisiä nahkavaatteita naisille ja miehille. Toiminta käynnistyi vauhdikkaasti ja nuorten yrittäjien intohimo sai aikaan nopeasti menestystä ja näkyvyyttä Suomessa ja Pohjoismaissa. Pian Petruskan tuotteita myytiin myös Keski-Euroopassa sekä Japanissa.

Näyttely esittelee riihimäkeläisen tuotemerkin huikean tarinan. Petruskan tarina yrityksenä on jännittävä menestys- ja selviytymistarina. Toisaalta Petruskan tuotteet kertovat tarinaa viime vuosikymmenten muodista ja tyyli-ihanteista.

Esillä on asukokonaisuuksia neljältä vuosikymmeneltä. Esimerkit ovat tyypillistä Petruskaa: huippumateriaaleista valmistettua laadukasta, yksilöllistä ja rohkeaa suunnittelua. Petruskan designissä on läpi vuosikymmenten nähtävissä sen omintakeinen vahva ja graafinen muotokieli.

Näyttelyn on ideoinut ja koordinoinut Justus Kantakoski ja asukokonaisuudet valinnut yrityksen perustajajäsen, mallimestari ja toiminnanjohtaja Hannele Kiema.

Petruska. 40 vuotta nahkadesignia Riihimäellä -näyttely on nähtävillä 28.2.–27.4. museon avoinnaoloaikoina sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12–18. Museoon on vapaa pääsy.

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Julkaistu by on tammi 7, 2016 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Riihimäen kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä tutustutaan Koivistonmäen pientaloasuinalueeseen 1970-luvun kuvien kautta. Museon näyttelysalin seinät ovat täynnä VR:n Riihimäen kamerakerho Ry:n vuonna 1974 kuvaamia Koivistonmäen rakennusten kuvia.

Koivistonmäkeen kohdistui 1970-luvulla huomattavaa muutospainetta. 1900-luvun alussa rakentuneella alueella oli voimassa vuonna 1925 vahvistettu asemakaava, joka antoi mahdollisuuden huomattaviin ympäristömuutoksiin. Keskustelu Koivistonmäen kohtalosta oli käynyt kuumana jo pitkään. Kamerakerhon kuvissa onkin nähtävissä selvästi dokumentaristinen ote. On tallennettu mahdollisesti pian katoavaa rakennusperintöä.

 

Riihimäen Koivistonmäki on keskustan välittömässä läheisyydessä oleva omaleimainen asuinalue. Sijainnistaan huolimatta Koivistonmäki on huomaamaton, lähes eristetyn oloinen alue. Näkymät keskustasta on suljettu kerrostalojen myötä. Vasta alueen sisällä voi ymmärtää sen kaupunkirakenteellisen merkityksen ja havaita sen erikoispiirteet. Koivistonmäen syntyhistoria näkyy alueen korttelirakenteessa, rakennusten luontevassa mäkiseen maastoon sijoittumisessa ja rakennusten monimuotoisuudessa. Koivistonmäessä on suuret korkeusvaihtelut ja alueella on muutamia hyvin jyrkkiä rinteitä.

Asuinalue rakentui hyvin lyhyessä ajassa 1900-luvun alussa. Karan kartanon, Penttilän tilan ja Ryttylän kartanon vuokramaille rakennettiin pää- ja talousrakennukset siten kuin ne mäkiseen maastoon parhaiten asettuivat. Tontit sijaitsivat maanomistajien suunnittelemien katulinjausten varsilla, vaikka varsinaisia katuja ei vielä ollutkaan.

Asuinrakennuksia on laajennettu myöhemmin eri aikoina ja eri henkilöiden toimesta, joten erilaiset ratkaisut ovat olleet väistämättömiä. Näin on syntynyt Koivistonmäen tyypilliset piirteet.

Koivistonmäelle on 1910-luvulta lähtien suunniteltu asemakaavoja, joihin on sisältynyt isoja kerrostaloja ja liikerakennuksia. 1960-luvun lopulla mäen päälle suunniteltiin jopa kahdeksankerroksisia tornitaloja. Vasta 1980-luvulta lähtien suunnitelmissa on ollut lähtökohtana olemassa oleva kaupunkirakenne ja rakennuskanta. Nykyisin uudis- ja lisärakentamisessa pyritään säilyttämään historiallisen työväen asuinalueen piirteitä.

Kartsalla 10.5.-30.12.2015

Julkaistu by on heinä 13, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Kartsalla 10.5.-30.12.2015

Kartsalla 10.5.-30.12.2015

Uudessa näyttelykokonaisuudessa Riihimäen kaupunginmuseo vie historian kaupungin kaduille nykyhetken ympärille ja tuo nykypäivän museon näyttelysaliin.

Kartsalla – Entisten nuorten Riihimäki -mobiilioppaassa pääsee kurkistamaan Riihimäen menneisyyteen nuorten näkökulmasta. Oppaassa esitellään 1950–1990-luvun nuorten tärkeitä julkisia paikkoja, joissa on hengailtu 13-18-vuotiaina kavereiden kanssa. Opasta varten Riihimäen keskustaan on sijoitettu 16 QR-koodia keskeisimpiin nuorisopaikkoihin.

Opas löytyy myös näyttelyn päättymisen jälkeen osoitteesta www.kartsalla.fi.

(lisää…)

Paja poikineen, tyttöineen 5.10.2014 – 21.4.2015

Julkaistu by on heinä 13, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Paja poikineen, tyttöineen 5.10.2014 – 21.4.2015

Paja poikineen, tyttöineen 5.10.2014 – 21.4.2015

Riihimäen kauppalan käsityöverstaita ja -pajoja -näyttely Riihimäen kaupunginmuseolla.

Riihimäen kaupunginmuseo kurkisti Riihimäen kauppalan aikaisiin 1922–1959 käsityöverstaisiin ja pajoihin.

Elettiin murroksen aikaa: Käsityöläisten asema tarve-esineiden valmistajina oli muuttumassa edullisten tehdasvalmisteiden yleistyessä. Osasta verstaita tulikin ajan mittaan pieniä tehtaita. Osa käsityöläisistä ryhtyi kauppiaiksi myyden omien tuotteittensa ohella valmistavaraa. Osa verstaista kaatui, mutta toisaalta parhaat tekijät pysyivät. Kädentaitoa arvostettiin silloinkin. (lisää…)

Meidän suuri päivä 11.5. – 21.9.2014

Julkaistu by on heinä 13, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Meidän suuri päivä 11.5. – 21.9.2014

Meidän suuri päivä 11.5. – 21.9.2014

Koko kesä yhtä häätä!

Kesänäyttelyssä esiteltiin riihimäkeläisiä hääkuvia ja hääpukuja 1800-luvun lopulta 1990-luvulle saakka. Mukana oli runsaasti entisen Ilmolan valokuvaamon ottamia hääkuvia. Hääkuvissa vihkipäivä näyttäytyy elämän suurena hetkenä. Eri vuosikymmenien morsiusparit ilmentävät aikakauttaan totisina, jännittyneen hymyilevinä ja vapautuneen onnellisina. (lisää…)

Aiemmat näyttelyt

Julkaistu by on kesä 16, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Aiemmat näyttelyt

Täältä löytyy tietoja museon näyttelyistä vuosilta 2005-2014.

Toteutumaton Riihimäki

Näyttelyssä esiteltiin vaihtoehtoinen Riihimäki. Esillä oli karttoja ja piirustuksia toteutumattomista suunnitelmista 1700-luvulta 2000-luvulle saakka.

Kauppalan asemakaavan vuonna 1922 piirtänyt O.I. Meurman suunnitteli pieneen pitäjään korttelin mittaisia kerrostaloja ja raitioliikennettä palvelemaan tulevan suurkaupungin tarpeita. Museon aulassa voi verrata Harald Andersinin v.1916 ja Meurmanin asemakaavoja toteutuneeseen Riihimäkeen. Aulassa myös esillä keskuskirkon tornista otettu panoraamakuva v.1927 sekä ilmakuva v.1928 vertailukohtana Meurmanin asemakaavalle.

(lisää…)