Museolla on vuosittain vaihtuvia näyttelyitä ja pienoisnäyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia. Reestä lusikkaan -näyttely Hämäläis-Osakunta toteutti ensimmäisen kaupunkiin kohdistuvan esinekeruuretken Riihimäelle. Se tehtiin kaupunginhallituksen kutsumana Riihimäelle kesällä 28.5.-19.6.1961. Esinekeruuretken tuloksena Riihimäelle perustettiin sekä lasi- että kaupunginmuseo. Riihimäen kaupunginmuseolla avautuu yleisölle 23.1.2019 Reestä lusikkaan -näyttely, joka käsittää kyseisen esinekeruuretken antia ja vie takaisin vuoden 1961 kesään. Retken päätarkoitus oli museoesineiden keruu, lisäksi kartoitettiin historiallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita sekä tutkittiin kielentutkimuksellisia, sosiologisia ja yhteiskunnallisia asioita. Reestä lusikkaan näyttely keskittyy esinekeruuretken kansatieteelliseen esineistöön. Osakunnat ovat yliopistossa toimivia poikkitieteellisiä opiskelijayhdistyksiä, jotka keräävät jäsenensä perinteisesti heidän syntymäpaikkansa mukaan. Osakunnat aloittivat esinekeruuhun keskittyvät kotiseuturetket 1870-luvulla. Ajatuksena oli, että keräämällä ja asettamalla näytteille esineitä omalta kotiseudulta voitaisiin lisätä ihmisten tietämystä omasta kulttuuriperinnöstä. Tämä muodosti sillan paikkakuntalaisten ja tutkijoiden välille. Retken tieteellisenä johtajana toimi tohtori Erkki Ala-Könni ja teknillisenä johtajana hum.kand. Olavi Penttilä. Tutkijajoukko koostui pääosin suomenkielen opiskelijoista, mutta mukana oli myös luonnontieteen, kansatieteen, taidehistorian, historian ja sosiologian opiskelijoita. Osakuntalaiset saivat kerättyä yhteensä noin 2000 esinettä, joista 500 oli lasiesineitä. Esineistöstä pääosa on kansatieteellistä esineistöä. Niissä on paljon maataloustyökaluja ja vanhoihin riihimäkeläiskoteihin liittynyttä kalustoa. Vanhimmat puuesineet ovat mahdollisesti jopa 1700-luvulta. Esineet sijoitettiin aluksi väliaikaisesti Eteläisen koulun museotilaksi kunnostettuun väestönsuojaan, jonka avajaisjuhlia vietettiin 12.9.1961. Varsinaista museorakennusta kansatieteelliselle museolle etsittiin vanhoista riihimäkeläisistä kiinteistöistä. Vihdoin kaupunginmuseo sai tilat kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Rautatienpuistosta 1970, jolloin kaupunginmuseon kokoelmat päätettiin sijoittaa vuonna 1858 rakennettuun Ratainsinöörin taloon. Rakennus siirtyi Riihimäen kaupungin omistukseen vuonna 1996 ja museo sai käyttöönsä koko rakennuksen. Museot tallentavat sekä mennyttä, että nykyistä päivää. Hämäläis-Osakunnan toiveen mukaisesti Riihimäen kaupunginmuseo on elinvoimainen kulttuuriperinnön vaalija. ...
Lue lisääRiihimäkeläisen tarina Perusnäyttely Riihimäkeläisen tarina on ollut esillä kaupunginmuseossa vuodesta 1998. Tuolloin kaupunginmuseon talo saatiin kokonaan museokäyttöön ja näyttely avattiin peruskorjatuissa tiloissa. Näyttely kertoo tarinan ihmisistä Riihimäen seudulla esihistoriasta nykypäivään asti. Perusnäyttely on esillä seitsemässä huoneessa. Neljä ensimmäistä huonetta esittelee Riihimäen historian esihistoriasta vuoteen 1990. Vuosien 1860-1910 aikana syntyi riihimäkeläisyys. Yhteydet emämaa Venäjään ovat näkyvästi esillä. Tapaamme veturinkuljettaja Johan August Wallentinin ja telegrafisti Aino Willikan. Seuraava huone tutustuttaa kävijän kaupungistuvaan Riihimäkeen. Monipuolistuva taloudellinen ja hallinnollinen toiminta, kieltolakiajan juopottelu ja alkava elintason nousu ovat teemoja. Tutustumme Riihimäen Puhelin Oy:n toimitusjohtajaan, maisteri Lauri Gröndahliin. Seuraavaksi siirrymme astianpesukoneen ja tietokoneen aikaan. Ratainsinöörin talona tunnetun kaupunginmuseon sali on sisustettu 1900-luvun alun henkeen ja se esittelee paikallisen yläluokan elämäntapaa. Yksi huoneista on varattu kertomaan rautateiden merkityksestä Riihimäelle. Viimeinen näyttelyhuoneista esittelee Antrean pitäjää, jonka kulttuuriperintöä kaupunginmuseo tallentaa Riihimäen ohella. Jokaisessa perusnäyttelyhuoneessa on näkyvillä yleisteksti, joka esittelee huoneen aikakauden tai sisällön tiiviisti. Huoneissa on myös syventäviä tekstejä eri teemoista. Näyttelyssä kävijän on mahdollista tutustua huoneisiin pelkän yleistekstin avulla ja halutessaan lukea aihetta syventäviä teematekstejä. Yksittäisten esineiden selityksen ja niihin liittyvän tarinan löytää näyttelykierrokselle mukaan otettavasta esinekatalogista. <<<...
Lue lisää1937 RIIHIMÄEN SUSSEX 2017 Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmissa on todellinen paikallishistoriallinen ja ajoneuvohistoriallinen aarre. Riihimäen palolaitoksen entinen Fordson Sussex -paloauto täyttää vuonna 2017 kunnioitettavat 80 vuotta. On aika kunnostaa kansainvälisestikin harvinainen auto käyttökuntoiseksi ja kaikkien kaupunkilaisten nähtäväksi sellaisena kuin se oli palokuntaurallaan. Kunnioitetaan auton tarinaa. Riihimäen Sussexin vaiheet Riihimäen Fordson Sussex on valmistettu Englannissa vuonna 1937 kuninkaallisille ilmavoimille sulkupallovintturin alustaksi. Vuonna 1947 Sussex hankittiin Suomeen liittoutuneiden sotamateriaalin ylijäämävarastoista puutavara-autoksi Valtion polttoainetoimistolle (Vapo). Vuonna 1950 auto hankittiin Riihimäen kauppalan palokunnalle joka muunsi sen josta säiliölliseksi tikasautoksi. Sussex oli sammuttamassa monia paikkakunnan tulipaloja. 1960-luvulla vähitellen Sussex siirtyi apuautoksi ja lopulta sen tehtäviksi tuli mm. paloaseman pihan auraaminen. Vuonna 1970 Sussex poistettiin käytöstä, kun palolaitos sai uutta kalustoa. Jo tuolloin kuitenkin ymmärrettiin auton arvo, ja se haluttiin säilyttää Riihimäellä. Sussex on ollut kaupunginmuseon säilytystiloissa nyt yli 40 vuotta. Ja odottanut tätä päivää! Riihimäen Sussexin kunto Autoa on säilytetty kuivassa, kylmässä tallissa, eikä pintaruostetta ja maalivikoja suurempia vaurioita ole päässyt syntymään. Hytin ovissa on hyvinä säilyneet, käsinmaalatut Riihimäen vaakunat. Pitkän seisonnan vuoksi jumiutunut tekniikka vaati täydellisen läpikäynnin. Pisteosia puuttui jonkin verran ja esimerkiksi palovarusteet oli poistettu autosta. Hankkeen tavoite Tavoittemme on dokumentoida Riihimäen Sussex kunnostaa Fordson Sussexin tekniikka talven 2017 aikana saattaa kevään ja kesän 2017 kuluessa auto entiseen loistoonsa museoajoneuvostatus Riihimäen Sussex esittäytyminen Riihimäen kaduilla Riihimäki-päivänä 2017 Riihimäen Sussexin tallin yhteydessä näyttely autosta Julkaisu auton vaiheista ja kunnostushankkeesta Autoon tutustumiseen emme jatkossakaan pyydä pääsymaksuja, kuten emme museoonkaan. Haluamme, että museomme on tavoitettavissa. Annamme mielellämme lisätietoja hankkeesta ja kerromme miten voit olla halutessasi olla tukemassa hankettamme. Viimeisimmät auton kuulumiset päivitetään aina auton Facebook-sivulle: facebook.com/riihimaensussex. Sivua pystyy seuraamaan myös, vaikka ei kuuluisikaan Facebookiin. Lisätietoja: p. 019 758 4117 (Päivi) tai riihimaensussex@riihimaki.fi Hankkeen rahoitus Riihimäen kaupunginmuseo...
Lue lisääIkkuna historiaan, perinteet tulevaan
Kaupunginmuseo on kulttuurihistoriallinen paikallismuseo, jonka tehtävänä on tallentaa, tutkia ja esitellä Riihimäen aineellista kulttuuriperintöä. Museolla on oma osasto myös luovutetun Karjalan Antrean pitäjän kulttuuriperinnölle.
Öllerinkatu 3, 11130 Riihimäki
p. 019 758 4115
tai 019 758 4117
Sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12-18. Muulloin sopimuksen mukaan.
Toimisto on avoinna arkisin virka-aikana.
Riihimäen kaupunginmuseo lisäsi uuden kuvan.
2 päivää sitten
Viikon kuva 6/2019
Penkinpainajaiset vuodelta 1956. ... Lue lisääLyhennä