Aiemmat näyttelyt

Täältä löytyy tietoja museon näyttelyistä vuosilta 2005-2014.

Toteutumaton Riihimäki

Näyttelyssä esiteltiin vaihtoehtoinen Riihimäki. Esillä oli karttoja ja piirustuksia toteutumattomista suunnitelmista 1700-luvulta 2000-luvulle saakka.

Kauppalan asemakaavan vuonna 1922 piirtänyt O.I. Meurman suunnitteli pieneen pitäjään korttelin mittaisia kerrostaloja ja raitioliikennettä palvelemaan tulevan suurkaupungin tarpeita. Museon aulassa voi verrata Harald Andersinin v.1916 ja Meurmanin asemakaavoja toteutuneeseen Riihimäkeen. Aulassa myös esillä keskuskirkon tornista otettu panoraamakuva v.1927 sekä ilmakuva v.1928 vertailukohtana Meurmanin asemakaavalle.

Näyttelysaliin astuttiin tunnelin läpi ja salissa sai lueskella näyttelykansioita Meurmanin suunnitteleman ratikkalinjan kunniaksi rakennetulla ratikkapysäkillä. Salissa oli esillä suunnitelmia mm. harjun alikulkutunnelista, tekojärvestä, huvipuistosta, Turun junaradasta ja kanavaliikenteestä. Luettavana oli myös vuonna 1958 koululaisten kirjoittamia aineita vuoden 2000 Riihimäestä. Art Hämeen aikana museon piha koristeltiin ilmapalloin Peltosaaren huvipuiston kunniaksi. Mörrin matkassa -katuteatteriopastuksia Meurmanin ja muiden toteutumattomiin kohteisiin pidettiin kaksi kertaa. Lisäksi luennoitiin O-I.Meurmanin Riihimäki -suunnitelmista.

Näyttelyyn toteutettiin kuvataiteilija Sari Kalliokosken tekemiä tilataideteoksia, joiden avulla pääsi tutustumaan siihen millainen Riihimäki voisi olla.

Näyttely oli avoinna 8.9.2013-27.4.2014

Museo liikuttaa

Näyttely kertoi Riihimäen liikuntakasvatuksesta 1800-luvulta nykaikaan. Näyttelyssä oli esillä valokuva- ja lehtileikeaineistoa etenkin kunnallisesti järjestetystä liikuntakasvatuksesta. Valokuvissa esiteltiin. mm. liikuntatapahtumia ja liikuntapaikkoja. Esillä oli myös liikuntamuotia eri aikakausilta ja näyttelysalissa pääsi kuvauttamaan itsensä valokuvauspaikalla.

Näyttelyyn kerättiin riihimäkeläisten muisteluita koulujen liikuntatunneilta ja niiden vaikutuksista liikuntasuhteeseen. Luettavana oli myös entisten liikunnanopettajien näkemyksiä liikuntakasvatuksesta. Näyttelyn ajan paikalliset liikuntakasvattajat pitivät keskiviikkoisin liikuntatuokioita museon pihassa eri kohderyhmille. Liikuntayksikkö ja Wilhelm-hiiri pitivät kesänäyttelyn ajan eri lapsiryhmille liikuntaleikkejä. Näyttelyn ajan järjestettiin kuvasuunnistusta entisiin liikuntapaikkoihin. Näyttely oli avoinna 8.5.-18.8.2013.

Kaupunki elementissään

Näyttelyssä oli esillä Riihimäkeläisen rakennusyrityksen Teräskiila oy:n, sekä sen sisaryritysten Teräspalkki Oy:n ja Peruskiila Oy:n rakentamien talojen valokuva- ja lehtileikeaineistoa.

Näyttelyssä tutustuttiin rakennuskannan muutoksiin 1960-luvulla Riihimäellä. Näyttelyssä sai myös lukea Teräskiilan entisten rakennusmestareiden muisteluita.

Näyttelyn tiimoilta järjestettiin kävelykierros-opastus Teräskiilan rakentamilla rakennuksilla. Lisäksi luennoitiin lähiörakentamisen muutoksista 1960-luvun Suomessa.

Liikuntayksikkö oli mukana toteuttamassa Teräskiilan kohteiden kuvasuunnistusta eri ryhmille näyttelyn ajan. Näyttely oli avoinna 9.9.2012-22.4.2013.

Soiton ja tanssin hurmaa

-Näyttely kertoi riihimäkeläisistä soittokunnista, tanssiorkestereista sekä lavatanssikulttuurista.

-Museon aulassa sai tutustua Riihimäkeläisiin soittokuntiin, näyttelysalissa oli valokuvia paikallisista tanssiorkestereista, ja lasikuistilla kerrottiin lavatanssikulttuurista.

-Näytteillä oli soittokunnista ja muusikoilta lainaksi saatuja valokuvia sekä soittimia.

-Näyttelyn yhteydessä järjestettiin monia oheistapahtumia, kuten päivätansseja ja muisteluiltoja. Näyttely oli avoinna 13.5.-22.8.2012

Telefoneerataan!

– Tutustu puhelimien ja riihimäkeläisen puhelintoiminnan historiaan.
– Kuuntele eri aikakausien puheluita ja kaskuja maisteri Gröndahlista.
– Soita numerolevypuhelimella ja seuraa puhelun yhdistymistä.
– Vastaa soivaan puhelimeen.

Näyttely oli avoinna 11.9.2011-26.4.2012

Kaupunginmuseon kesä 2011 oli omistettu lapsille ja entisille lapsille!

Lasten Riihimäki -näyttelyssä esiteltiin lapsien
kesäistä vapaa-ajanviettoa Riihimäellä: Paikkakunnan leikkipuistot ja leikkipaikat, museon kokoelmien leikkikaluja, lasten lautapelejä. Museon aulassa pyöri dvd, jossa eri-ikäiset riihimäkeläiset muistelevat lapsuutensa rakkaita leluja.

Kohteelta toiselle suunnistettiin pelilaudan pampuloita pitkin.  Riihimäen kaupungin puistoyksikkö toimitti pihalle leikkipaikkavälineitä ja Freenotes-ulkoilmasoittimia. Näyttelysaliin rakentui työpajojen myötä lasten toimesta oma Lasten Riihimäki. Kesäkuun keskiviikkoisin museolla järjestettiin teemailtoja.

Näyttely oli avoinna 18.5.-31.8.2011

Riihimäkeläisen muotokuva 1900-luvun alussa.

Kaupunginmuseon kuva-arkiston 1900-luvun alun henkilökuvien inspiroimia teoksia perusnäyttelyn salissa.

Risteysasema Riihimäki -näyttely 5.9.2010 -27.4.2011

Näyttely Risteysasema Riihimäki 140 vuotta kertoo Riihimäen tulosta risteysasemaksi, radan rakentamisesta, rautatiestä sotien aikoina, rautatien moninaisista vaikutuksista paikkakunnalle ja asemanseudun elämästä sekä rautatieaseman vaiheista. Aulassa voi tutustua Riihimäen asemaravintolan historiaan ja esineistöön. Vuoden 2011 alussa aulaan lisättiin 30 Odert Lackschéwitzin rautatieaiheista kuvaa.

Kesän 2010 aulanäyttelyyn on poimittu vuoden 1960 uutisia Riihimäen Sanomista sekä arkista esineistöä museon kokoelmista samalta vuodelta. Selailtavana on Riihimäen Sanomien vuoden 1960 vuosikerta.

Riihimäki 50

Riihimäen kaupungin 50-vuotisjuhlanäyttely 3.1.-11.8.2010

Riihimäen kaupungin juhlavuoden aloittaa Riihimäen kaupunginmuseon näyttely Riihimäki 50, jossa tarkastellaan Riihimäkeä kaupunkina olon 50-vuotisen taipaleen ajalta suurimmaksi osaksi valokuvien avulla. Näyttelyssä esitellään kaupunkikuvan-, palveluiden-, työpaikkojen-, asukasluvun- ja väestön ikäjakauman kehittymistä sekä kaupungin profiloitumista 1960-luvulta vuoteen 2010. 

Riihimäen kanssa samaan aikaan saivat kaupunkioikeudet Hyvinkää, Kouvola, Salo, Seinäjoki ja Rovaniemi näyttävin juhlallisuuksin. Suomessa tuli edellisen kerran kaupunki Lahdesta vuonna 1905. Vuoden 1960 uusista kaupungeista vain Riihimäki ja Hyvinkää voivat juhlia viisikymppisiä vuonna 2010, koska muissa kaupungeissa on tapahtunut kuntaliitoksia.

Riihimäen rautatienpuisto

11.9.-16.12.2009

Kaupunginmuseolla on Riihimäen rautatienpuiston 150-vuotista historiaa käsittävä valokuvapainotteinen näyttely. Suurin osa valokuvista on museon omista kokoelmista, mutta esillä on myös aineistoa yksityishenkilöiden koko-elmista. Lisäksi yhteistyössä ovat olleet Riihimäen Kuvataiteilijat ja Rautatienpuiston asukasyhdistys Rapu. Näyttelyä on kuvittanut sarjakuvataiteilija Ville Pynnönen.

Rautatienpuistoa voidaan pitää suomalaisena ilmiönä. Suomessa asemat suunniteltiin yhtä aikaa asemapuiston kanssa. Valtionrautateillä on ollut varhaisista ajoista lähtien omat arkkitehdit ja  puu-tarhurit, jotka yhteistyössä laativat ko. suunnitelmat. Siksi myös arkkitehtuuri oli yhtenäistä. Lisäksi omat taimistot mahdollistivat tämän mittakaavan laajuisen rakentamisen. Rautatienpuistot olivat usein pienen kaupungin tai  kunnan ensimmäinen julkinen puisto.

Kun 1857 tehtiin päätös Helsinki-Hämeenlinna rataosuuden rakentamisesta, alkoi myös Riihimäen yhdyskunnan rakentuminen Voudinmäeltä eli nykyiseltä Rautatienpuistosta. Puiston ensimmäiset ra-kennukset rakennettiin radanrakentajia ja työnjohtoa varten. Rautatie synnytti Rautatienpuiston alueen. Radanrakentajat vetivät paikkakunnalle mukanaan muutakin väestöä, seppiä, kirvesmiehiä, kauppiaita, leipureita ja muita käsityöammattien edustajia perheineen. Rautatienyhdyskunta syntyi Herajoen kylän takamaille, Rautatienpuiston alueelle.

Rautatieläisyhdyskunta muodosti Riihimäen taajaman ytimen aina 1900-luvun alkuun saakka, jolloin alkavan teollistumisen ja Riihimäki-Pietari -radan valmistumisen myötä väkiluku kaksinkertaistui ja asutuksen painopiste siirtyi nykyisen Hämeenkadun suuntaan.

Riihimäen rautatienpuiston ja veturitallien alue rakennuksineen muodostavat arvokkaan kokonaisuuden, jolla on keskeinen merkitys Suomen rautatielaitoksen historiasta. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon ja museoviraston asemanseutujen suojeluesitykseen 1997.

VR:n rakennuttamia rakennuksia rautateiden syntyajoilta on Riihimäen Rautatienpuiston lisäksi vain muutama koko Suomessa. Rakennukset on rakennettu pääosin  vuosina 1857-1949. Lisäksi alueeseen kuuluvat yksityisten rakennuttamat Rautatienhotelli, rautatielääkärin talo sekä ns. Riihimäen kartano. Vuodesta 1993 alkaen suurin osa rakennuksista siirtyi yksityisten omistukseen.

Matkoilla. Riihimäkeläisten lomamuistoja

17.5.-19.8.2009.

Kaupunginmuseon kesänäyttelyssä esitellään riihimäkeläisten lomakohteita ja matkamuistoja. Matkamuistomuistoesineet ja valokuvat tukevat matkan muistelua. Matkamuistoesineitä ostetaan myös tuliaisiksi ja lahjoiksi.

Näyttely kertoo kotimaan- sekä ulkomaan matkailusta. Esillä on etelä- ja kaupunkilomakohteita, itä- ja kaukomatkoja, laskettelumatkoja, risteilyjä kuin nuorison suosima interrailmatkailu. Museovieras voi tutustua  myös auto-, matkavaunu- ja leirintämatkailuun sekä matkailuliikenteen kehitykseen. Lisäksi näyttelyssä luodaan katsaus myös matkailun historiaan ja kehitykseen, lomamatkojen myyjiin sekä matkojen ikuistamiseen.

Osa esineistä ja valokuvista on museon omista kokoelmista, mutta esillä on myös paljon yksityisten ihmisten matkamuistoja ja valokuvia. Lisäksi yhteistyössä ovat olleet Aurinkomatkat, Finnair, Matka-Vekka, SF-Caravan ry ja Viking Line.

NÄKÖÄ JA ULKONÄKÖÄ

Silmälaseja monokkelista piilolinsseihin 25.1.-29.4.2009

Suomalaisista 15-79 -vuotiaista noin 70 % käyttää silmälaseja joko säännöllisesti tai silloin tällöin. Laseja käytetään korjaamaan erilaisia silmien taittovikoja, mutta malli valitaan ulkonäköä ajatellen. Yleisin syy lasien vaihtoon onkin muodin muuttuminen.
Riihimäen kaupunginmuseon näyttely luo katsauksen silmälasien historiaan. Muodot ja mallit ovat vaihdelleet ja optometria kehittynyt. Riihimäen kaupunginmuseon näyttelytilassa on esillä satoja silmälaseja eriajoilta. Vanhimmat esillä olevat lasit ovat peräisin 1700-luvun lopulta ja tuoreimmat viime vuosilta. Esillä on myös tunnettujenriihimäkeläisten vanhoja silmälaseja.
Näyttelyssä on myös optikon apuvälineitä sekä sovituslinssejä. Oma osastonsa on eri aikojen aurinkolaseille. Lisäksi näyttelyssä voi tutustua Riihimäellä toimineen Riihimäen Silmälasi Oy:n toimintaan.
Museon aulassa on mahdollista suunnitella omanlaisensa silmälasit. Kuvat pannaan esille ja näyttelyn loputtua kaikkien suunnittelijoiden kesken arvotaan yllätyspalkinto.

Ilveksen jäljille

Pienoisnäyttely 8.5.-5.10.2008

Hämeen vaakuna- ja maakuntaeläin ilves on yhteisenä teemana neljän kantahämäläisen museon kesäkauden näyttelyssä – Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa, Suomen Metsästysmuseossa, Forssan luonnonhistoriallisessa museossa ja Riihimäen kaupunginmuseossa. Museoiden näyttelyt lähestyvät ilvestä eri näkökulmista.

Riihimäen kaupunginmuseossa esitellään ilveksen ilmentymiä eri aikakausina arkipäivän esineiden ja mainosten sekä tuotemerkkien kautta. Lähes joka kodin esineistöön kuuluvia ilves-aiheisia tuotteita ovat olleet esimerkiksi Riihimäen Lasin valmistamat Ilves-tölkit. Ilves on seikkaillut myös Riihimäellä järjestettävien erämessujen esitteissä ja tarroissa sekä Lahden MM-kisojen kisamaskottina vuonna 2001. MM-kilpailujen yhteistyökumppanin Valion tuotepakkausten kyljessä seikkaili Harri-Ilves. Tänä päivänä Riihimäen Lasin ilveksestä muistuttaa sen mukaan nimetty Ilveskatu. Lisäksi museon pihalle on esillä Liisa Vastelan muotoilema betoninen Ilves-patsas.

Ilveksen jäljillä -pienoisnäyttely sijoittuu kaupunginmuseon perusnäyttelyn yhteyteen.

Riihimäen kaupunginmuseon rakennus 1858-2008

Aulanäyttely 11.9.-19.11.2008

Riihimäen kaupunginmuseon talo rakennettiin Helsinki-Riihimäki -radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1858 neljän perheen asunnoksi lähelle rautatieasemaa nykyiseen Rautatienpuistoon. Yksi ensimmäisistä perheistä oli asemapäällikkö A.W. Öllerin perhe. Hänen mukaansa nimettiin nykyinen Öllerinkatu. Sittemmin nyt 150-vuotias rakennus opittiin tuntemaan ratainsinöörin talona ja vuodesta 1970 lähtien Riihimäen kaupunginmuseon talona.

KYNTTILÄ – valon ja tunnelman luoja

26.11.2008 – 11.1.2009

Aulanäyttely kertoo kynttilän merkityksistä arjessa ja juhlassa valon, lämmön ja tunnelman lähteenä

KAUPUNGIN MUUTTUVAT KASVOT

Odert Lackschéwitzin valokuvia 1950- ja 1960-luvun Riihimäeltä -näyttely 7.9.-28.12.2008

Latvialaissyntyinen valokuvaaja Odert Lackschéwitz muutti Riihimäelle vuonna 1954 ja asui kaupungissa vuoteen 1963 asti. Hän kuvasi paikkakuntaa lähes päivittäin ja oli yksi Riihimäen kamerakerhon aktiivijäsenistä. Myöhemmin miehestä tuli valokuvauksen ammattilainen ja hän sai mainetta uraauurtavalla työskentelyllään multivisio-ohjelmien parissa.

Riihimäen kaupunginmuseon näyttely esittelee Lackschéwitzin ottamia valokuvia Riihimäeltä 1950-luvun loppupuolelta ja 1960-luvun alkupuolelta. Viime vuonna Lackshéwitz -kokoelman kuvista järjestettiin pienoisnäyttely museon aulaan ja sen herättämän suuren mielenkiinnon vuoksi museo asettaa nyt kokoelmasta esille yli sata otosta. Nähtävillä on esimerkiksi vesitornista eri suuntiin otettuja kuvia sekä väläyksiä keskustan katunäkymistä. 50 vuodessa tapahtunut muutos näkyy valokuvissa selvästi.

MUN MOPONI JA MÄ

Nuorisomopoilua Riihimäen seudulla

18.5.-17.8.2008

Näyttely luo katsauksen mopoilun 50-vuotiseen historiaan Suomessa ja Riihimäen seudulla nuorison näkökulmasta. Koska mopot ovat olleet helppoja ja halpoja kulkuneuvoja eikä niihin aluksi vaadittu ajoneuvorekisteriä tai ajokorttia, myös nuoriso löysi ne kulkuvälineikseen heti 1950-luvulla niiden rantauduttua Suomeen. Eniten mopoja oli Suomessa liikenteessä vuonna 1967, jolloin niitä oli lähes 300 000. Elintason lisääntymisen myötä autojen määrä lisääntyi vähitellen ja mopoista tuli yhä enemmän leimallisesti nuorison kulkuväline 1970-luvulta lähtien. Nyt 2000 -luvulla mopojen lukumäärä on 1900 -luvun lopun laskun jälkeen jälleen kääntynyt nousuun.

Näyttelyssä on esillä on eri-ikäisiä nuorison suosimia mopoja sekä mopoiluun liittyvia tarvikkeita ja varusteita. Mopoilijoiden muistot ovat tärkeässä osassa näyttelyssä.

Museon aulassa esitellään Taljan eli nykyisen Liikenneturvan mopoilijoille tuottamaa valistusmateriaalia. Esillä on myös nuorisomopoiluun liittyviä lehtiartikkeleita viime vuosilta.

Heinäkuu on MOPOLLA MUSEOON! -kuukausi. Kaikille mopolla kaupunginmuseoon tuleville on luvassa pieni yllätyslahja. Parkkeerata sopii ”mopoilevan museotädin” camping-mopedin viereen.

HÄME KARTALLA – Kartografiaa kuudelta vuosisadalta

27.1.-30.4.2008

Näyttelyssä oli esillä Suomea, Hämettä ja Riihimäen seutua esitteleviä karttoja 1500-luvulta tähän päivään.

TÄYTELÄISTÄ NAUTINTOA
Suklaarasioita sadan vuoden ajalta
25.11.-30.12.2007

Joulu on suklaakonvehtien, Vihreiden kuulien ja tryffelien aikaa. Aulaan kootussa joulunäyttelyssä on suklaarasioita sadan vuoden ajalta. Esillä on noin viitisenkymmentä rasiaa, joista suurin osa on museon omista kokoelmista. Näyttely kertoo kaakaon historiasta ja sen varhaisesta käytöstä, suklaalevyjen kehittymisestä täytesuklaaksi sekä makeisten yleistymisestä Suomessa.

ELÄVÄÄ KUVAA RIIHIMÄELLÄ. Kino Sampo 90 vuotta -näyttely

9.9.-31.12.2007

  • Tänä vuonna vietetään suomalaisen näytelmäelokuvan  100-vuotisjuhlaa
  • Riihimäellä eläviä kuvia on näytetty jo yli 100 vuotta
  • Riihimäen vanhin ja Suomen kolmen vanhimman toimivan elokuvateatterin joukkoon kuuluva Kino Sampo täyttää 90 vuotta
  • Sammon historiaa kuvaavan näyttelyn on koonnut Elokuvakulttuuriyhdistys Kino Sampo ry.

Urheilutalo 40-vuotta
9.9.-18.11.2007

Näyttelyn on koonnut Jorma Samuelsson.
RANNALLE!
1.7.-29.8.2007
Näyttelyssä esitellään rantaelämää ja uimapukumuodin kehitystä 1900-luvun kuluessa. Mukana muun muassa uimapukuja eri vuosikymmeniltä sekä viikoittain vaihtuva ranta-aiheinen asu.

Löytöjä muinaisjärven rannoilta. Riihimäen seutu kivikaudella

21.1.-15.8.2007

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Riihimäen seudulle kivikauden alkuvaiheessa noin 9000-8000 vuotta sitten. Havaintoja kivikauden asutuksesta on tehty erityisesti nykyisen Silmäkenevan ja Arolammin alueelta. Nykyisen Silmäkenevan suon paikalla oli esihistoriallisena aikana laaja järvi, jonka rannoille ja saariin kivikauden ihmiset mieluusti hakeutuivat.

Kivikautisen lämpöjakson eli ns. kivikauden suuren kesän aikana keskilämpötila oli useita asteita nykyistä korkeampi. Tuolloin jalot lehtipuut kasvoivat nykyistä paljon pohjoisempana. Suojaisissa järvissä viihtyi vesipähkinä, joka hyvin tärkkelyspitoisena oli kerääjilleen arvostettu ruokakasvi. Ympäristössä odottivat runsaat kalavedet ja rikkaat riistamaat. Koskemattomat metsät tarjosivat monipuolisesti myös luonnon muita antimia.

Työkalut ja tarve-esineet tehtiin pääasiassa itse paikallisista raaka-aineista. Harvinaiset materialit kuten meripihka, pii ja asbesti sekä niistä valmistetut esineet kertovat tiiviistä yhteyksistä mm. etelään ja itään.

Riihimäen kaupunginmuseon näyttely pyrkii antamaan kävijälle monipuolisen kuvan kivikauden elämästä ja esineistöstä. Erityishuomion kohteena on Silmäkenevan suoalue, jonka kehitystä ja vaiheita tarkastellaan viimeaikaisten tutkimusten valossa. Riihimäen lisäksi kivikauden asuinpaikkoja esitellään Lopelta, Hausjärveltä ja Hyvinkäältä.

Näyttelytilassa on katsottavissa paikalliseen esihistoriaan liittyviä multimediaesityksiä. Esitykset vievät katsojan mm. Suomen kivikauteen ja muinaisen Silmäkenevan alueelle. Maisemassa tapahtuneita muutoksia on mahdollista tarkastella 3D-mallinnettujen muinaismaisemien avulla. Museokävijöiden käytettävissä on myös internetiin liitetty tietokonepääte, jonka avulla voi tutustua esihistorianpauloissa.net -sovellukseen. Sivustolla esitellään yksityiskohtaisesti alueen esihistoriaa sekä erilaisia muinaisjäännöksiä.

Riihimäen kaupunginmuseossa esillä olevan ”Löytöjä muinaisjärven rannoilta. Riihimäen seutu kivikaudella” -näyttelyn aineisto perustuu pääosin alueella vuosina 1999-2006 tehtyihin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin.

Museon aulassa esitellään arkeologin työtä ja työmenetelmiä sekä erilaisia esihistorian tutkimusmetodeja. Esillä on myös arkeologin työvälineitä kaivauslastasta metallinilmaisimeen.

Riihimäen lukion kuvataideryhmät kaupunginmuseolla 4.4.-30.5.2007

Riihimäen lukion kuvataiteen kurssin Ympäristö, paikka ja tila -opiskelijat ovat talven mittaan tiistaisin kansoittaneet kaupunginmuseon näyttelysalit.  Riihimäen lukion uudessa kuvataiteen opetussuunnitelmassa on paikallisnäkökulman osalta painotettu yhteistyötä Riihimäen kaupunginmuseon kanssa.
Opiskelijat ovat piirtäen toteuttaneet oman tulkintansa valitsemastaan museoesineestä tai -interiööristä. Samalla opiskelijat ovat tutustuneet muotoilun ja esinekulttuurin visuaaliseen kieleen ja historiaan. Museoesineet ovat toimineet materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä opiskelijoille.
Kursseilla syntyi yhteensä noin 100 lyijykynäpiirustusta monipuolisesti eri aikojen erityyppisistä esineistä. Näyttelyyn on valittu onnistuneimmat, oivaltavimmat ja yllätyksellisimmät työt. Työt on sijoitettu esille museon perusnäyttelyn yhteyteen kohteittensa välittömään läheisyyteen. Tilojen rajallisuudesta johtuen moni erinomainen piirustustyö jää vielä odottamaan esille pääsyä.

Pilapiirrosten kertomaa (10.9.-31.12.2006)

Syksyn erikoisnäyttely ”Pilapiirrosten kertomaa” esittelee viiden pilapiirtäjän töitä (Timo Mikama, Pasi Niemi, Olavi Saarinen, Kari Suomalainen ja Miki Wallenius). Esillä on sekä tekijöiden originaaleja että kopioita töistä. Piirrosten ja piirtäjien lisäksi näyttelyssä esitellään mm. pilapiirrosten historiaa, sensuuria sekä sanomalehtien linjauksia piirrosten suhteen.

28 KARIKATYYRIÄ – Riihimäkeläisiä vaikuttajia 1920-luvulta Erkki Huttusen kuvaamana (1.11.-31.12.2006)

Kaupunginmuseon aulassa on vuoden loppuun asti esillä karikatyyrejä Riihimäen 1920-luvun merkkihenkilöistä. Karikatyyrit ovat arkkitehti Erkki Huttusen (1908-1956) vuonna 1927 laatimia. Näytteillä olevat karikatyyrihahmot kuvaavat Riihimäen silloisia vaikuttajia apteekkareista teollisuusjohtajiin ja liikemiehistä upseereihin. Kokoelma on saatu kaupunginmuseolle lahjoituksena vuonna 1981 varatuomari Ilmari Mustosen perikunnalta.

Hienona juhlaan.
Juhlapukeutumista menneiltä vuosikymmeniltä

18.5.-13.8. 2006

Koululaisen maailma

11.9.-31.12.2005

Näyttelyssä on välähdyksiä kouluelämästä ja koululaisten vapaa-ajasta eli nuorisokulttuurin ja -kuluttamisen syntymisestä ja kehittymisestä 1950-luvulta 1990-luvulle saakka.

Nimensä mukaisesti näyttelyssä on välähdyksiä kouluelämästä ja koululaisten vapaa-ajasta eli nuorisokulttuurin ja -kuluttamisen syntymisestä ja kehittymisestä 1950-luvulta 1990-luvulle saakka. Minkälaiset asiat ja esineet ovat ympäröineet koululaisia viimeisten 50 vuoden aikana? Koulusta on esillä mm. erilaisia havaintomateriaaleja, voimisteluun, ruokailuun, terveydenhoitoon ja käsitöihin liittyviä esineitä.

Lisäksi näyttelytilaan on rakennettu jokaisesta vuosikymmenestä eri luokka-asteella olevan oppilaan huonenurkkaus. Niissä toistuvat tietyt teemat kuten: musiikkimieltymykset, harrastukset, idolit, pukeutuminen, kouluun liittyvät tavarat, vapaa-ajan kirjallisuus ja lehdet. Museokävijöillä on mahdollisuus tutustua 1950-luvun lyseolaisen Matti Virtasen, 1960-luvun oppikoululaisen Kari Korhosen ja hänen pikkusiskonsa Annelin, 1970-luvun ammattikoululaisen Timo Niemisen, 1980-luvun lukiolaisen Susanna Mäkisen ja 1990-luvun peruskoulun ala-astetta käyvän Ida Mäkelän huoneisiin. Henkilöt ovat kuvitteellisia ikäluokkansa edustajia.

Aulaan on valittu joitakin riihimäkeläisten koululaisten kirjoituksia vuodelta 1958 Millainen Riihimäki on vuonna 2000? 47 vuoden takaisissa kirjoituksissa ennustetaan osuvasti 2000-luvun kännykkäelämää. Toistuvia aiheita ovat myös mm. raketit, atomiaika, lentokoneet, helikopterit, rautatiet, lasi katujen ja rakennusten materiaalina sekä Riihimäen kaupungiksitulo.

Kauneutesi ei haihdu!
Teka-Havi Oy:n mainosoriginaaleja

18.5.-21.8.2005

”Kauneuden ei enää tarvitse haihtua vuosien mukana, sillä parhain kauneuden säilyttäjä on ILONA-kauneussaippua, jos sitä käytetään joka päivä. Ilonassa olevat, jalostetut, valikoidut aineet ja hienot balsamit pitävät ihon ja hipiän kauniina ja raikkaan nuorekkaana. Älkää sen vuoksi koskaan laiminlyökö pesupöydällänne aina pitämästä ILONA-saippuaa, sillä joka päivä sitä käyttäen pysytte ikuisesti nuorena ja viehkeänä.”

Riihimäen kaupunginmuseo sai v. 2002 mielenkiintoisen lisän Riihimäen historiasta kertovaan kokoelmaansa. Karjalan kannakselle Johanneksen pitäjään vuonna 1829 perustettu Havi on Suomen teknokemiallisen teollisuuden aloittajia. Riihimäelle tehdas siirtyi 1939 tytäryhtiönsä Tekan tiloihin. 1970 Teka fuusioitui Havin osastoksi ja saippuan valmistus lakkasi. Nykyisin yritys toimii Riihimäellä nimellä Suomen Kerta Oy.

Teka-Havin ilmoitusmainonta, jota Riihimäen kaupunginmuseon kesänäyttely 2005 esittelee, liittyy tärkeänä osana suomalaisen elämänmuodon muutokseen 1920- ja 1930-luvuilla. Näyttelyn keskeisenä teemana on aina kiinnostava kauneus ja naisen salaiset aseet kauneuden säilyttämiseksi. Kauneuden ja nuorekkuuden vaaliminen tulivat 1920-luvulla myös kaupunkilaisen keskiluokan tavoiteltaviksi. Yhä useammalla oli aikaa ja varallisuutta ylellisyyteen. Kaupunkilainen elämä autoilevine leikkotukkaisine naisineen sekä kiehtoi että pelotti. ”Kauneutesi ei haihdu” -näyttelyssä on esillä Teka-Havin mainosoriginaaleja 1920-luvulta, yrityksen tuotteita sekä esineistöä, joka kertoo aikakaudesta. Näyttelyyn liittyy julkaisu ”Kauneutesi ei haihdu”.

Maitoa! Tuottajain Maito 50 v. ja Valio 100 v.

26.1.-30.4.2005