Riihimäen kaupunginmuseo kaipaa muistoja Riihimäen rautatieasemasta
Pietarin radan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Riihimäen kaupunginmuseolla valmistellaan näyttelyä Riihimäen rautatieasemasta. Näyttelyn tekoon halutaan myös yleisö mukaan. Nyt onkin hieno tilaisuus kaivaa muistin kätköistä ne sattumukset ja tapahtumat, mitkä ovat tapahtuneet Riihimäen asemalla.
Ensimmäinen asema Riihimäelle rakennettiin vuonna 1868. Pietarin radan avaamisen myötä 1970 Riihimäki kasvoi nopeasti ja asemarakennusta jouduttiin laajentamaan moneen kertaan. Vuonna 1935 avattiin uusi arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asema.
Asemalaiturit, aseman aula, asemaravintola ja muut tilat ovat vuosikymmenten saatossa toimineet monien kohtaamisten, jäähyväisten ja muiden tapahtuminen näyttämönä. Asemalta on lähdetty ja sinne on saavuttu, asemalla on tavattu muita ihmisiä tai siellä on vietetty muuten vaan aikaa. Asemalla on myös tehty työtä ja siellä on järjestetty tapahtumia. Riihimäen kaupunginmuseo on kiinnostunut näistä kaikista.
Voit kertoa oman Riihimäen asemaan liittyvän muistosi tai tarinasi museolle sähköpostitse kaupunginmuseo@riihimaki.fi, puhelimitse p. 040 330 4117 (Päivi Yli-Karhula), museon Facebook-sivun kautta www.facebook.com/riihimaenkaupunginmuseo tai toimittamalla kirjoitelman museon postilaatikkoon itse tai postin välityksellä. Museon postiosoite on Riihimäen kaupunginmuseo, Öllerinkatu 3, 11130 Riihimäki. Muistoja ja tarinoita toivotaan 14.4. mennessä.
Kerro muistossasi tapahtuman ajoitus ja oma ikäsi tapahtuman aikaan niin tarkasti kuin muistat. Kerro myös nimesi ja yhteystietosi. Valmiissa näyttelyssä nimitiedot eivät tule esiin. Näyttelyn suunniteltu avautumispäivä on 16.5. mutta koronatilanteesta riippuen sitä siirretään tarvittaessa eteenpäin.
*******************
Riihimäen kaupunginmuseo on yleisöltä suljettu koronatilanteen vuoksi ainakin 13.4.2020 saakka.
Tavoitettavissa olemme sähköpostitse, puhelimitse ja WhatsAppilla normaaliin tapaan toimistoaikaan. Lisäksi museo on Facebooksissa ja julkaisee siellä mm. viikottain uuden Viikon kuvan. Digitointihankkeemme Muistaja Miira julkaisee siellä tunnistettavia kuvia 1970-80-luvun Riihimäeltä. Myös museon Instagramia kannattaa seurata.
Turvallista kevättalvea!
********************
Katsaus museon 2010-lukuun
Riihimäen kaupunginmuseolle 2010-luku oli elävän toiminnan ja yleisön saavuttamisen vuosikymmen. Riihimäkeläiset todella löysivät museonsa, ottivat sen omakseen ja toivat muualla asuvat tuttavansakin tutustumaan paikkakuntansa synnyinsijoille ja historiaan.
Aiemmin noin viiteen tuhanteen vakiintunut kävijämäärä lähti nousemaan niin, että vuonna 2016 ylittyi ensimmäistä kertaa 10 000 kävijän raja ja viime vuosina määrä on hilautunut noin 15 000:een. Museon perusnäyttelyä on vuosikymmenen aikana uudistettu muutaman kerran maltillisesti. Vaihtuvissa näyttelyissä on tutustuttu mm. puhelintoimintaan, tanssiorkestereihin, muuttuvaan kaupunkikuvaan, liikuntakasvatukseen, käsityöverstaisiin, lasten päivähoitoon, vuoteen 1918 ja huoltsikoihin. Kaikissa teemoissa yhdistävänä tekijänä on ollut Riihimäki ja riihimäkeläiset. Erilaisten hankkeiden myötä on mm. kehitetty museon kokoelmatoimintaa, perehdytty nuorison kartsakulttuuriin ja nyt viimeiseksi otettu haltuun talvisodan aika Riihimäellä.
Ihmiset, niin riihimäkeläiset kuin muutkin, ovat paitsi tulleet katsomaan näyttelyitä ja osallistumaan tapahtumiin, niin myös mukaan museon toimintaan monin tavoin. Yleisömäärien kasvu heijastelee yleistä museoiden kävijämäärien kasvua, mutta kokoonsa nähden Riihimäen kaupunginmuseon kävijämäärät ovat nousseet jopa poikkeuksellisen suuriksi.
Vuonna 2019 museossa vieraili 14499 ihmistä. Kuluneena vuotena palattiin näyttelyissä museon perustamisen aikoihin ja Hämäläisosakunnan keräämän museon peruskokoelman sekä Riihimäki-Seuran valokuvakilpailukuvien pariin. Lisäksi oli useita pienempiä näyttelyitä. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli sekä näyttelytoiminnassa että tapahtumien järjestämisessä mittavaa ja hedelmällistä. Vuoden aikana sadat riihimäkeläiset lapset ja nuoret tutustuivat kotipaikkakuntaansa museossa. Syksyn kuluessa Riihimäki tuli tutummaksi erityisesti Wilhelm-hiiren satutuokioiden kautta ja Neiti Voudinmäen johdattamana 1800-luvun loppupuolen Riihimäellä Ratainsinöörin talossa.
Alkanut vuosi 2020 on moninkertainen juhlavuosi. Talvisodasta on kulunut 80 vuotta ja Riihimäen kaupunginmuseolla on tämän muistovuoden kunniaksi avattu jo viime vuoden puolella uusi virtuaalinäyttely talvisodan ajasta Riihimäellä. Tätä täydentää pieni riihimäkeläisten veteraanijärjestöjen vitriininäyttely museon aulassa. Alkuvuonna kaupunginmuseossa pääsee myös Riihimäen kaupungin 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi katselemaan vanhoja Riihimäki-filmejä. Lisäksi esille pannaan muovipusseja riihimäkeläisistä kaupoista. Museon uusi Antrea-näyttely on myös suunnitelmissa.
Kesällä ja syksyllä perehdytään Riihimäen rautatieasemaan Pietarin radan avaamisen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lisäksi tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Riihimäen kaupunginmuseo pääsi aloittamaan toimintansa historiallisessa Ratainsinöörin talossa.
********************
Talvisodan aika Riihimäellä -virtuaalinäyttely 3D-mallinnetussa Riihimäen kaupunginmuseon pihan väestönsuojassa on esillä pysyvästi museon perusnäyttelyn yhteydessä.
*********************
Riihimäki sata vuotta sitten ja nyt -näyttely on pysyvästi esillä museon verkkosivuilla. Näyttelyyn pääsee tutustumaan myös museon aulassa.
Näyttelyn on koonnut Timo Salminen.
**********************
Kaupunginmuseon piharakennukseen on avautunut museon perusnäyttelyä täydentävä PIHATUPA -näyttely vanhoista tarvekaluista.
Ennen vanhaan tarvekalut valmistettiin pääosin itse kotona. Vain erityisen vaikeasti työstetyissä materiaaleissa ja erikoistavaroiden valmistamisessa turvauduttiin ammattilaisiin, esimerkiksi seppiin, räätäleihin tai suutareihin. Puu materiaalina oli tärkeä, helposti saatavilla oleva sekä myös monipuolinen. Monet, yli satakin vuotta vanhat esineet ovat yhä käyttökelpoisia, sillä ne valmistettiin pieteetillä kestämään aikaa ja kovaa käyttöä. Esineitä myös jatkojalostettiin ja kierrätettiin, täten niitä heitettiin siis vain hyvin harvoin pois.
Esineet ovat kaupunginmuseon omasta kokoelmasta.
Näyttely on esillä kesäaikaan sekä hyvällä ilmalla muinakin vuodenaikoina museon aukioloaikaan!
Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 12-18.
Lisäksi museolla on tietenkin myös Riihimäkeläisen tarina -perusnäyttely.
RIIHIMÄEN SUSSEX
Museon kokoelmiin kuuluvan vuoden 1937 Fordson Sussex -paloauton kunnostushanke on käynnissä. Lisää tietoa löytyy mm. otsikkolinkin takaa.
Kunnostushanketta voi edelleen tukea edelleen ostamalla museolta Sussex-parkkikiekkoja, Sussex-sammutuspeitteitä, -tarroja tai -t-paitoja.
Täällä Ajankohtaista -sivulla näkyy ajankohtaisimmat asiat ja aina myös viimeisimmät Facebook-päivitykset.
Sivustot kulkevat käsi kädessä: Jos toisaalla tapahtuu jotakin, se näkyy myös toisaalla.
Ai että, moni riksulainen muistaa Samuelssonin Jorman, monessa mukana olleen liikuntamiehen.
Jorma lahjoitti taannoin museolle kasetteja, joissa on hänen tekemiään haastatteluja 1970-90-luvulta. Tarkkoja tietoja ei kasettien sisällöstä ollut eikä Jormakaan tainnut kaikkia tarkalleen enää 2000-luvulla muistaa.
Nyt niitä on alettu käymään läpi! Museon Ville otti vanhan kasettinauhurin ja kasetit kotiin ja etätyönä litteroi haastatteluita.
Tähän mennessä on löytynyt ainakin juttua mittavista huvipuistosuunnitelmista, lasitehtaasta, päivähoidosta, päätöksenteosta ja lasten hiihtokoulusta. Onpa hieno kokonaisuus ja mielenkiintoista asiaa moneen yhteyteen!
Ai niin, onhan meitä täällä enemmänkin! Käyhän katsomassa, löytynee tuttuja ja joku ennakoi jo vähän pääsiäistäkin!
#nallehaaste #riihimäki #rautatienpuisto #ratainsinöörintalo
