Talvisodan aika Riihimäellä
Riihimäen kaupunginmuseon ja Hamkin Tieto- ja viestintätekniikan yhteistyöhankkeena syntynyt virtuaalinäyttely. Riihimäen kaupunginmuseo sai hankkeelle Museoviraston Innovatiivisten hankkeiden avustuksen vuonna 2019. Museon avoinnaoloaikana perusnäyttelyn yhteydessä nähtävä virtuaalinäyttely on sijoitettu kaupunginmuseon pihalla sijaitsevan vanhan väestönsuojan 3D-mallinnuksen uumeniin. Kurkistuksen virtuaalinäyttelyn tunnelmiin saa myös Youtubessa. ...
Lue lisääRiihimäen Sussexin kunnostushanke
1937 RIIHIMÄEN SUSSEX 2017 Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmissa on todellinen paikallishistoriallinen aarre. Riihimäen palolaitoksen entinen Fordson Sussex -paloauto täyttää vuonna 2017 kunnioitettavat 80 vuotta. On aika kunnostaa kansainvälisestikin harvinainen auto käyttökuntoiseksi ja kaikkien kiinnostuneiden nähtäväksi sellaisena kuin se oli palokuntaurallaan. Kunnioitetaan auton tarinaa. Hankkeen tavoite Tavoittemme on dokumentoida Riihimäen Sussex kunnostaa Fordson Sussexin tekniikka talven 2017 aikana saattaa kevään ja kesän 2017 kuluessa auto entiseen loistoonsa museoajoneuvostatus Riihimäen Sussex esittäytyminen Riihimäen kaduilla Riihimäki-päivänä 2017 Riihimäen Sussexin tallin yhteydessä näyttely autosta Julkaisu auton vaiheista ja kunnostushankkeesta Lisää hankkeesta omalla Sussex-sivullaan. Annamme mielellämme lisätietoja hankkeesta ja kerromme miten voit olla halutessasi olla tukemassa hankettamme. Viimeisimmät auton kuulumiset päivitetään aina auton Facebook-sivulle: facebook.com/riihimaensussex. Sivua pystyy seuraamaan myös, vaikka ei kuuluisikaan Facebookiin....
Lue lisää100 AARRETTA Riihimäeltä
100 AARRETTA Riihimäeltä – Suomi 100 -juhlavuoden hanke Riihimäen kaupunginmuseossa Näyttely 22.1.-20.12.2017 Riihimäen kaupunginmuseo juhlistaa Suomi100 -juhlavuotta esittelemällä sadan eri-ikäisen ja -taustaisen oman henkilökohtaisen aarteen ja tarinan siitä. Valtioneuvoston kanslia on hyväksynyt hankkeen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan. Tammikuussa asetettiin esille 35 aarretta, maaliskuussa lisättii seuraava kolmannes ja kaikki 100 aarretta ovat esillä toukokuusta joulukuuhun. Mikä on aarre? Näyttelyä varten kerätään riihimäkeläisiltä heidän elämäänsä liittyviä aarteita ja tarinoita niistä. Näyttelyssä aarre on esine jolla on ollut suuri merkitys ihmisen elämässä joko tiettynä aikana tai sitten se on seurannut mukana pitkän ajan. Aarre voi olla myös kuva jostakin tärkeästä riihimäkeläisestä paikasta tai rakennuksesta tai muusta, mitä ei voi museoon tuoda. Aivan jokapäiväinen, arkinen esine tai asia voi olla se suuri aarre. Esillä olevat aarteet ovat sadalta eri-ikäiseltä ja -taustaiselta riihimäkeläiseltä. Aarteiden mukaan on liitetty lyhyt, enintään A4-pituisen tarinan aarteesta. Tällaisia koskettaviakin tarinoita museon henkilökunta kuulee usein asiakkailtaan. Nyt haluamme jakaa niitä myös vieraillemme. Aarteita taustoittavat kuvasuurennokset levittäytyvät myös kaduille Näyttelyn aarteita tarinoineen taustoittaa kaupunginmuseon kokoelmista valitut valokuvat, jotka edustavat jokaista Suomen itsenäistä vuosikymmentä Riihimäellä. Näyttelysalin seinille ripustetuissa kuvasuurennoksissa on maisemia, katunäkymiä ja tunnelmakuvia paikkakunnalta. Aarteita taustoittavat kuvasuurennokset Riihimäeltä sadan vuoden ajalta näyttävät myös ympäristön ja elinolosuhteiden muutoksen. Vanhat valokuvat teetetään myös ulkotiloihin sopiville levyille ja viedään näyttelyn ajaksi Riihimäen katujen varsille sopiviin paikkoihin. Näin viemme historian nykyisten riihimäkeläisten jokapäiväisen arjen keskelle. Näyttelysalissa pyörii myös kaksi vanhaa Riihimäki-filmiä. Kokonaisuudesta tulee kiinnostava, koskettava, hauska, ihmisen kokoinen ote riihimäkeläisten elämästä 100 vuoden ajalta itsenäisessä Suomessa. ...
Lue lisääEsineiden aika
1.6.–30.6. & 31.8.2015–5.2.2016 Esineiden aika -projektin tarkoituksena on läpikäydä Riihimäen kaupunginmuseon esine-, huonekalu- ja tekstiilikokoelmia museaalisesta näkökulmasta. Projektin yhteydessä kokoelmien säilytystiloihin tehdään uudelleenjärjestelyjä, joiden tarkoituksena on parantaa esineturvallisuutta ja kokoelmien käytettävyyttä. Projektin yhteydessä pyritään luomaan käytänteitä, jotka mahdollistavat kokoelmien käytettävyyden, saavutettavuuden ja esineturvallisuuden lisääntymisen. Uusia käytänteitä ovat mm. tekstiilivaraston uusi varastopaikkakoodisto sekä esinelaatikoiden merkitsemisjärjestelmä. Kokoelmaesineiden luettelointitietoja täydennetään ja luettelointityötä tehdään niin, että kirjatut tiedot olisivat tulevaisuudessa suoraan siirrettävissä uuteen luettelointijärjestelmään. Museon luetteloitua ja luetteloimatonta esineistöä käydään kriittisesti läpi Kaupunginmuseon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa lueteltujen tallennusvastuun kriteerien avulla. Tavoitteena on, että kaupunginmuseon esinekokoelmat sisältäisivät ensisijaisesti vain museon tallennusvastuualueisiin kuuluvaa esineistöä. Hankkeen yhteydessä myös päivitetään museon kokoelmapoliittinen ohjelma vuodelta 2013 ja pohditaan kokoelmapoistojen periaatteita ja...
Lue lisääKartsalla – Entisten nuorten Riihimäki -kaupunkiopas
Kartsalla -sähköinen kaupunkiopas toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin ja taiteen digitaalisten aineistojen saatavuuden ja avoimen tiedon hyödyntämisen edistäminen -hankkeena. Kartsalla-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin 1950–1990-luvun riihimäkeläistä nuorisokulttuuria ja kaupungin eri aikakausien nuorisopaikkoja esittelevä verkkosivusto www.kartsalla.fi. Hankkeen yhteydessä toteutettiin sähköinen Kartsamuistot talteen! -muistitietokeruu (6.2.–8.3.2015), jossa kerättiin yhteensä 150 riihimäkeläisen entisen nuoren nuoruusmuistoja. Muistitietoaineistoa käytettiin valokuva-, sanomalehti- ja muun aikalaismateriaalin lisäksi verkkosivujen päälähteinä. Verkkosivuilla esitellään yhteensä 16 nuorisopaikkaa, joiden yhteydessä tarkastellaan riihimäkeläistä nuorisokulttuuria myös yleisemmin eri vuosikymmeninä. Verkkosivujen lisäksi esitellyt nuorisopaikat merkittiin kaupunkikuvaan sijoitettujen QR-koodilaattojen avulla, joiden kautta kohteisiin pystyy tutustumaan myös mobiilisti älykännykän avulla. Kartsalla-verkkosivut toimivat tiiviinä osana kaupunginmuseon Kartsalla-näyttelykokonaisuutta ja -tapahtumia. Verkkosivut ovat tarkoitettu pysyväksi osaksi kaupunginmuseon verkkopalveluja, ja niihin voi tutustua myös fyysisten näyttelyiden päätyttyä. Verkkosivut avattiin yleisölle 7.5.2015 ja niihin oli joulukuuhun 2015 mennessä tutustunut yli 15 000...
Lue lisääLiikuta-hanke 2014
LiiKuTa – liikuttaa kehoa ja mieltä! LiiKuTa – hyvinvointia liikunnasta, kulttuurista ja taiteesta oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Riihimäen kaupungin museot -yksikön hallinnoima hanke, jota toteutetiin yhteistyössä kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. Hankkeen alueellisia yhteistyökumppaneita ovat Lopen ja Hausjärven kunnat. Hankkeen puitteissa kehitettiin yhteisöllisiä toimintapaketteja ja tapahtumia erilaisille ryhmille Riihimäen seudulla – esimerkiksi varhaiskasvatus-, koulu- ja hoivalaitoksille, lähialueiden yrityksille ja kuntien työntekijöille. Saavutettavuus ja matalan kynnyksen osallistuminen, hankkeen keskeiset arvot, otettiin huomioon toimintaa suunniteltaessa. Hanke pyrki edistämään yhteistyötä Riihimäen kaupungin eri yksiköiden ja alueen muiden toimijoiden välillä ja kutsuu toimimaan yhdessä. Toiminta unottui yksittäisestä työpajasta erityisryhmälle räätälöityyn toimintapakettiin tai kaikille avoimeen tapahtumaan. Linkki hankkeen Facebook-sivuille Isoja hankkeen tuloksia oli mm. MUSEOIDEN PILOTTIPROJEKTI KEHITTÄÄ TOIMINTAA ERITYISLAPSIPERHEILLE RIIHIMÄEN SEUDULLA Hyvinvointia liikunnan, kulttuurin ja taiteiden avulla edistävä LiiKuTa-hanke, kaupungin liikuntapalvelut ja kaikki Riihimäen museot – Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäen taidemuseo, Suomen lasimuseo, Suomen Metsästysmuseo ja Valtakunnallinen Työväentalomuseo – kehittävät erityisryhmille suunnattuja palveluja syksyllä 2014 käynnistyvässä kokeilussa. Museoiden palveluja erityslapsiperheille tullaan testaamaan ohjauksellisissa työpajoissa loka-helmikuussa. Ohjauksesta vastaavat museoiden vastuuhenkilöt yhdessä Riihimäen kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja Panu Tavisalon sekä LiiKuTa-hankkeen harjoittelija, ohjaustoimintaa HAMK:ssa opiskeleva Vivi Virtanen. Asiantuntijaksi toimintaan on kutsuttu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaterapia. Pilottiprojektia koordinoi LiiKuTa-hankkeen projektikoordinaattori Johanna Sillanpää. Oikeus vierailla museossa ja kokea kulttuuria kuuluu kaikille Erityisryhmien vierailuun julkisissa tiloissa voi liittyä rajoitteita. Pilotissa etsitään keinoja madaltaa erityislapsiperheiden kynnystä vierailla museoissa ja lisätään rohkeutta ja luottamusta lähteä julkisiin tiloihin. Kokeilun myötä museoille luodaan palvelumalli erityisryhmiä varten – pilottiprojekti tähtää museoiden palveluvalikoiman täydentämiseen. Erityislapsien mahdollisiin rajoituksiin ja haasteisiin pyritään vastaamaan luomalla vaihtoehtoinen tapa vierailla museossa. Museoihin kehitetään lapsia aktivoivia toimintoja, esimerkiksi aistiratoja ja äänimaailmoja, joiden myötä lapset pääsevät tekemään ja kokemaan samalla kuin oppivat museon erityisalasta. Museokäynnin tulisi olla kehittävä, hauska ja turvallinen kokemus koko erityislapsen perheelle. Perheet mukaan toiminnan suunnitteluun Pilottiin ilmoittautui mukaan etsityt neljä perhettä. Testiryhmä koostuu 7-9-vuotiata lapsista, joilla on haasteita aistiyliherkkyyksien tai -säätelyn kanssa. Perheet osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja palvelujen testaamiseen museoissa. Museot kehittävät toimintaa kuunnellen perheiden tarpeita. Museovierailut suoritetaan niin, että lapsesta ja vanhemmasta koostuvat parit kiertävät kussakin kokeiluun osallistuvassa museossa pilotin aikana. Työpajat, joita on yksi kuukaudessa, järjestetään loka-helmikuussa. Museoissa tutustutaan kunkin museon sisältöön ja teemoihin räätälöidyn toimintapaketin kautta. Perheiden palaute on tärkeä faktori toiminnan kehittämisessä, ja sitä arvioidaan systemaattisesti pilotin päätteeksi. Olohuone – monikulttuuristen kohtaamisten tila Riihimäellä lähdetään kehittämään uutta osallistavaa toimintaa maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille henkilöille ja perheille. Keväällä 2015 pilotoitavaan toimintaan ovat tervetulleita aikuiset ja lapset myös Riihimäen ulkopuolelta. Olohuone-toimintaa on suunniteltu Peltosaari-Seuran ylläpitämiin kierrätyskeskuksen tiloihin, jotka sijaitsevat Riihimäen rautatieaseman läheisyydessä. Maahanmuuttajille Olohuone tarjoaa tilaisuuden tavata vertaisiaan. Kevään 2015 aikana järjestettävät kokoontumiset ovat kuitenkin kaikille avoimia ja niiden on tarkoitus mahdollistaa myös kahdensuuntainen kulttuurivaihto. Olohuoneessa vaihdetaan kuulumisia, jaetaan tietoa, keskustellaan eri aiheista ja harrastetaan erilaisia asioita. Järjestäjät toivovat, että toiminta antaa äänen muista maista ja kulttuureista Riihimäen seudulle muuttaneille ihmisille. Olohuoneen toivotaan rohkaisevan toimimaan yhdessä ja poikivan uusia aloitteita. Toimintaidean takana ovat LiiKuTa-hankkeen koordinaattori Johanna Sillanpää, Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeen koordinaattori Suvi Kataja, Peltosaari-projektin päällikkö Ilari Seitsonen sekä Riihimäen kaupungin kulttuurituottaja Anna Vesén. Olohuoneen toiminnasta keväällä 2015 vastaa vertaiskoordinaattori Demian Stimson. Peltosaaressa pilotoitiin yhteisöllistä viljelyä – toiminnan jatkuminen on mahdollista LiiKuTa-hanke ja Peltosaari-projekti toteuttivat kesällä 2014 idean Peltsin palstaviljelystä – yhteisöllisestä viljelytoiminnasta Riihimäen kaupungin ylläpitämillä Bad Segebergin puiston viljelypalstoilla. Toimintaan kutsuttiin mukaan myös Riihimäen nuorisopalvelut, Peltosaari Parlamentti sekä Kotikulman asukastoimikunta. Peltsin palstaviljelyn kantava idea oli uuden yhteisöllisen toimintamallin kokeilu Peltosaaren alueella. Toiminnalla haluttiin aktivoida etenkin paikallisia lapsia ja nuoria, mutta pois ei haluttu rajata Peltosaaren ulkopuolisiakaan asukkaita. Kouluille ja päiväkodeille tarjottiin mahdollisuutta esiviljellä kasveja – tähän tartuttiin hanakasti Peltosaaren koulussa, jossa ainakin eka- ja kolmasluokkalaiset kasvattivat palstalle taimia hyvällä menestyksellä. Helteiset istutustalkoot pidettiin palstalla 24. toukokuuta Peltosaari-päivänä. Lämpimän alun jälkeen koitti kolea ja sateinen kesäkuu, mikä koetteli taimia. Sitä seurasi heinäkuussa käynnistynyt kuuma kuiva kausi. Kävi selväksi, että koulujen loputtua ja kesälomien alettua...
Lue lisää
