Rautatienpuiston historiaa

Rautatieläisten lastentarhalaisia 1910-luvulla

Rautatieläisten lastentarhalaisia 1910-luvulla

Rautatienpuisto ja Maantienvarsi muodostavat rakennuksineen arvokkaan kokonaisuuden, jolla on keskeinen merkitys maamme rautatielaitoksen historiassa. Rakennukset on asemakaavalla suojeltu. Alueen rakennukset on rakennettu pääosin vuosina 1857-1949.

Rautatienpuistoa Maantie 7:n kohdalta (entinen Asemapäällikön talo), taustalla kaupunginmuseon pääty.

Rautatienpuistoa Maantie 7:n kohdalta (entinen Asemapäällikön talo), taustalla kaupunginmuseon pääty.

Vanhin säilynyt asuinrakennus, rakennusmestarin talo, on rakennettu vuosina 1857, samana vuonna, jolloin Helsinki – Hämeenlinna rataa ryhdyttiin rakentamaan.

Valtionrautateiden rakennusten lisäksi alueeseen kuuluvat yksityisten rakennuttamat Rautatienhotelli, rautatielääkärin talo

sekä Riihimäen kartano. Vuodesta 1993 alkaen suurin osa rakennuksista on siirtynyt yksityisten omistukseen.

Aluetta halkova Maantie on päällystetty mukulakivillä.

Ratainsinöörin talo, kaupunginmuseon rakennus

Julkaistu by on heinä 20, 2015 in Historia | Kommentit pois päältä artikkelissa Ratainsinöörin talo, kaupunginmuseon rakennus

Ratainsinöörin talo, kaupunginmuseon rakennus

Virkamiesrakennus valmistui syksyllä vuonna 1858. Alkujaan se oli tarkoitettu neljälle perheelle. Rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1862 rakennuksessa sijaitsi asemapäällikön asunto, lennätin, lipputoimisto sekä muuta asematilaa. 1870-luvulta lähtien rakennus oli VR:n käytössä ratainsinöörin asuntona. Vuonna 1960 rakennusta laajennettiin rakentamalla kaksi rakennusmestarin toimistohuonetta ja konttorihuone. Laajennusosan alle rakennettiin kellaritiloja. Rakennus toimi VR:n toimistotiloina vuoteen 1970, jolloin kaupunki vuokrasi sen kaupunginmuseon tiloiksi ja työsuhdeasunnoksi. Rakennus on ollut vuodesta 1993 lähtien kaupungin omistuksessa. Vuosina 1997-98 rakennus peruskorjattiin. Ulkorakennus oli alunperin kaksiosainen. Sen itäpäädyssä sijaitsi ulkovessa, navetta ja puuliiteri. Länsipäädyssä oli erillinen saunarakennus. Asemapäälliköllä oli työsuhdelehmä, jonka talviheinät VR hankki. Ratainsinööri Fagerholmin aikana 1930-luvulta 1950-luvulle perheellä oli mm. lampaita ja kanoja. Sota-aikana ulkorakennukseen oli varastoitu saksalaisten sotilaiden...

lue lisää