Riihimäki sata vuotta sitten ja nyt

Ensimmäinen aikataulun mukainen matkustajajuna pysähtyi Riihimäellä maaliskuussa 1862 radan Helsingistä Hämeenlinnaan valmistuttua. Marraskuussa 1869 alkoi liikenne Lahteen. Asemasta tuli kylän keskus. ”Täällä asemalla monena iltahetkenä ollaan käyskentelemässä – täytyyhän jossakin olla – – –” kirjoittaa Siiri kesäkuussa 1911. Nykyisin vanhan asemarakennuksen paikalla on raiteet. Uusi asema valmistui 1935.

Kortin on julkaissut Knackstedt & Näther Hampurissa ja kuvan yksilö on lähetetty Riihimäeltä Ouluun 1911.

Asema 1910-luvun alkupuolella. Aseman eteläpäädyssä oli silloin ensimmäisen ja toisen luokan ravintola, kaksikerroksisen osan alakerrassa 1. ja 2. luokan odotussali, sen jälkeen kaksi konttorinovea, lipunmyynti, kolmannen luokan odotussali ja kolmannen luokan ravintola. Alkuperäiseen vuoden 1868 asemaan olivat kuuluneet kaksikerroksinen osa ja sen pohjoispuolelta kolme huonetta. Kummankin ravintolan tilat rakennettiin vuoden 1886 laajennuksessa. Tämän jälkeen asemaa jatkettiin vielä kertaalleen eteläpäästä 1910-luvulla. Päädyn RIIHIMÄKI/РИХИМЯКИ-kilvet ovat allekkain, suomalainen teksti ensin. Kortissa 3 erottuu aseman eteläpuolelle vuonna 1913 valmistunut Rautatiekirjakaupan kioski, mutta kortissa 2 sitä ei vielä näy. Vanha asema purettiin uuden valmistuttua vuonna 1935.

Kortin 2 on julkaissut Atelier Nyblin A/B Helsingissä ja se on lähetetty Riihimäeltä Inkeroisiin vuonna 1913. Kortin 3 on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ilmeisesti vuonna 1914 ja se on kulkematon.

Tavaramakasiini ja asema kadun puolelta noin vuonna 1914. Aseman edustalla oli puisto, joka jäi rakentamisen jalkoihin 1900-luvun alkukymmenten aikana.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ilmeisesti vuonna 1914 ja se on kulkematon.

Asema ja ratapiha ilmeisesti 1905–1908 vaiheilla, sillä suomalainen nimikilpi on aseman seinässä ennen venäläistä. Maisemaa tästä kuvakulmasta nykyään hallitseva tunneli keskustan puolelta Peltosaareen valmistui 1970-luvun jälkipuoliskolla.

Kortti on kulkenut Hyvinkäältä Tampereelle 1911.

Kortti 6

Mahdollisesti vanhin Riihimäen rautatieasemasta julkaistu postikortti, jonka kuva on vuoden 1900 paikkeilta. Pohjoissiiven seinät ovat täynnä erilaisia mainoksia ja ilmoituksia. Venäjänkieliset nimikilvet tulivat suomalaisten asemien seiniin vuoden 1899 helmikuun manifestin jälkeen, aluksi niin päin, että venäläinen kilpi oli ensin kuten tässä.

Kortti on lähetetty Riihimäeltä Tampereelle 1905.

Kortit 7-8

Rautatiekirjakaupan kioski ja asemarakennus 1910-luvulla. Aseman edessä oleva laituri on puinen mutta keskilaituri kivetty.

Kortit on julkaissut W. E. Björkbom Riihimäellä. Kortti 7 on kulkematon, mutta kortti 8 on lähetetty Riihimäeltä Raumalle 1918.

Asemarakennus etelästä ennen vuotta 1913, jolloin aseman eteläpuolelle valmistui Rautatiekirjakaupan kioski myymään matkalukemista.. Nimikilvet on siirretty allekkain, suomalainen venäläisen yläpuolelle.

Kortin 9 on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkenut Riihimäeltä Joensuuhun 1912. Kortti 10 on kulkenut Riihimäeltä Helsinkiin 1913.

Elämää ensimmäisellä laiturilla 1900-luvun alussa. Kummassakin kortissa aseman nimikilvet ovat vielä peräkkäin, mutta suomalainen on jo ennen venäläistä. Kortissa 11 on A3- tai A7-sarjan veturin vetämä juna matkalla kohti etelää. Matkatavaroita kuormataan parhaillaan ensimmäisenä olevaan konduktöörinvaunuun. Kortissa 12 kesähattuihin ja päivänvarjoihin sonnustautuneet daamit ja jokunen herrakin ovat tulleet junasta laiturille jaloittelemaan ennen matkan jatkumista.

Kortti 11 on kulkenut Riihimäeltä Vaasaan 1910. Lähettäjä on kirjoittanut kuvapuolen yläosaan ylösalaisin: ”Sydämmelliset terveiset Nelimarkkalaisille ja Ins. Aino Kaar[—] mielellämme kirjoittaisimme heille myös vaan emme tiedä minne ehkä saamme heidän osoitteensa sitte ensi kerralla.”

Kortin 12 on julkaissut Riihimäen Kirjakauppa ja se on kulkematon.

Riihimäen asemalle tarvittiin veturivarikko junaliikenteen Lahteen alkaessa loppuvuodesta 1869 ja laajentuessa Pietariin asti 1870. Veturimiehet poseeraavat A3-sarjan veturin nro 226 edessä. Veturitalleja on laajennettu useaan otteeseen niin, että nykyisen muotonsa ne saivat 1940-luvulla. Erityisen arvokasta on, että huomattava osa veturitalleista on yhä edelleen ainakin lähes alkuperäisessä käytössään. Uusi kuva on kuvattu hiukan eri suunnasta kuin vanha postikorttinäkymä: uudessa kuvassa kohtisuoraan näkyvä vesitornin ikkunaseinä osoittaa postikortissa vasemmalle.

Kortti on kulkenut paikallisesti Keuruun Haapamäellä 1910.

Riihimäelle perustettiin vapaaehtoinen palokunta vuonna 1894, ja Huomattava osa sen jäsenistä oli rautatieläisiä. Paloasema oli veturitalleilla vuoteen 1956 asti, jolloin uusi paloasema Kulmalan Puistokadulla otettiin käyttöön. Rakennusta on sittemmin jatkettu ja torni on purettu. Vanha kuva on otettu silloisen asemarakennuksen edestä.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkenut käsipostissa Virossa 1910-luvulla.

Valtionrautateiden lennätinkonepaja valmistui veturitallien kupeeseen vuonna 1881. Rakennusta laajennettiin kahteen otteeseen, ja nykyisen asunsa se sai 1929. Konepaja huolehti koko rataverkon lennätinlaitteiden valmistamisesta ja huollosta. Sen toiminta siirtyi Hyvinkäälle 1960-luvun alussa. Konepajan ja hotellin välissä ollut puisto hävisi, kun Pohjoinen Asemakatu rakennettiin 1920-luvulla.

Kortin on julkaissut W. E. Björkbom Riihimäellä ja se on kulkenut Riihimäeltä Renkoon 1918.

Asemapuistoa 1900-luvun alussa. Puistokäytävä vie hotellille (vasemmalla) ja asemalle (oikealla). Välittömästi puiston eteläpuolelta alkoi sahan alue. Puisto hävisi 1930-luvulle mennessä kokonaan. Paikalla nykyään olevan rakennuksen vanhimmat osat ovat 1930-luvulta, mutta taloa on korotettu sodan jälkeen ja jatkettu 1980-luvulla.

Kortin on julkaissut I. & E. Forsström Riihimäellä ja se on kulkenut Riihimäeltä Vaasaan 1911.

17 Puistokäytävä asemalta hotellin suuntaan kesällä 1910-luvulla
18 Puistokäytävä asemalta hotellin suuntaan keväällä 1910-luvulla
19 Puistokäytävä asemalta hotellin suuntaan ja Kansallis-Osake-Pankin konttori talvella 1910-luvulla
20 Puistokäytävä asemalta hotellin suuntaan kesällä 1910-luvulla
21 Puistokäytävä asemalta hotellin suuntaan ja Kansallis-Osake-Pankin konttori kesällä 1910-luvulla

Asemapuiston puistokäytävä asemalta kohti hotellia. Oikealle jäävässä talossa toimi muun muassa H. G. Paloheimon kauppa, jossa myytiin Santamäen kartanon tuotteita; vuosina 1909–1919 siinä oli Kansallis-Osake-Pankin konttori, Riihimäen ensimmäinen pankki. Rakennus tunnetaan nykyään Vihreän talon nimellä, mutta aseman suunnalta katsottuna se jää VR Trackin tukikohtana toimivan rakennuksen taakse peittoon.

Kortti 17 on kulkematon. Kortin 18 on julkaissut W. E. Björkbom Riihimäellä ja se on postitettu 1916. Kortin 19 on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon. Kortin 20 on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Seinäjoelle 1924. Kortin 21 on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on kulkematon.

 

Maantien itäpää kuvattuna silloisen rautatieaseman edustalta kohti Voudinmäkeä. Korteissa 17–21 kuvattu puistokäytävä jää vasemmalle. Maantie käännettiin 1940-luvulla nykyiselle linjalleen kohti uutta asemaa.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on postitettu Riihimäeltä Rautalammille 1918.

Maantie asemalta kohti Voudinmäkeä. Vasemmalla on hotellinomistaja Olivia Axeenin ja sittemmin hänen vävynsä H. G. Paloheimon omistama, muun muassa kauppana toiminut talo ja taustalla häämöttää hotellin pääty. Tien oikealla puolella puiden takana erottuvassa rakennuksessa aloitti vuonna 1906 toimintansa kortin kustantaneen W. E. Björkbomin kirjakauppa eli myöhempi Riihimäen kirjakauppa. Se sekä Paloheimon talon takana näkyvä rakennus purettiin 1920-luvulla rakennettaessa Pohjoista Asemakatua kohti keskustaa. Sama mäki vastakkaiseen suuntaan näkyy kortissa 30.

Kortin on julkaissut W. E. Björkbom Riihimäellä ja se on kulkenut Herajoelta Hiivolaan 1916.

Hiihtäjiä ja luistelijoita puistossa hotellin ja aseman välissä 1900-luvun alussa. Kuva on otettu kohti asemaa. Ympäristö koki suuren muutoksen uuden aseman rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla.

Kortti on kulkematon.

Rouva Olivia Axeen perusti Riihimäen asemakylään vuonna 1879 hotellin, joka periytyi aikanaan hänen vävylleen H. G. Paloheimolle. Hotellitoiminnan päätyttyä vuonna 1943 talo on toiminut Paloheimo-yhtiön konttorina. Pohjoinen Asemakatu halkaisi entisen asemapuiston 1920-luvulla. Rakennuksen etupuolella ollut kuisti purettiin vuonna 1953 ja takasivulle rakennettiin uusi, suurempi ja yksinkertaisempi.

Kortti on kulkematon.

Entinen hotelli on lähes entisellään, mutta rakennuksen edustalla ollut puisto hävisi lopullisesti 1930-luvulla uuden asemarakennuksen rakentamisen yhteydessä. Postikorttikuva on todennäköisesti otettu sahan tukkikasan päällä seisten, sillä Riihimäen Saha Oy:n sahalaitos sijaitsi välittömästi hotellin naapurissa.

Kortti on kulkenut Riihimäeltä Vihdin Nummelaan 1911. Kuvapuolella on lähettäjän tervehdys: ”Tervehdä O. K:ta ja kaikkia teikäläisiä parhaiten.”

Hotelli etelän puolelta, jossa ei vielä 1900-luvun alussa ollut katua.

Kortti on kulkenut Riihimäeltä Vöyrille 1909.

H. G. Paloheimo perusti Riihimäen aseman tuntumaan sahan ha sähkölaitoksen vuonna 1904. Riihimäen Sähkö- ja Sahalaitos Oy 1910-luvulla. Keskellä on sähkölaitos, joka on muotoaan muuttaneena yhä olemassa. Sähkölaitos-lämpövoimala laajeni lopullisesti nykyiselleen useiden rakennusvaiheiden myötä 1960-luvulle mennessä. Saha tuhoutui tulipalossa vuonna 1941 ja siirrettiin sen jälkeen kauemmas asemalta. Katu sai nykyisen hahmonsa 1960-luvulla. Paikalla ollut Riihimäen–Lopen kapearaiteinen rautatie purettiin edellisellä vuosikymmenellä.

Kortin on julkaissut Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa ja se on kulkematon.

Teollisuuslaitoksia Hämeessä -sarjaan kuuluva postikortti esittelee Riihimäen Höyrysahaa eli H. G. Paloheimon omistamaa Riihimäen Sähkö- ja Sahalaitos Oy:tä.

Kortin on julkaissut Suomalainen Kirjakauppa O.-Y. ja se on lähetetty Tuuloksesta Janakkalaan mahdollisesti 1920.

Entinen Karan kartanon Anttilan ulkotilan päärakennus apteekkina Maantien mäen päällä. Apteekki, joka toimii yhä, on perustettu vuonna 1885 ja se muutti mäen päällä olevaan rakennukseen 1907. Mäen oikealle puolelle jäi hotelli ja mäen alla näkyy korteissa 22–24 kuvattu talo.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y., ja se on kulkenut Riihimäeltä Siuroon 1921.

Rautateiden aluetta Maantien varressa. Postikorttikuvassa vasemmalla asemapäällikön virkatalo ja entinen Karan kartanon meijeri, jossa kuvan ottamisen aikaan toimi Björkbomin kirjakauppa, oikealla rautatielääkärin talo (taust.) ja alkuaan radanrakentajien asuinparakiksi rakennettu asuintalo. Rautatielääkärin talon ja radanrakentajien parakin välissä erottuu kaksi rakennusta, jotka on sittemmin purettu. Maisema on lisäksi täydentynyt 1920- ja 1940-luvuilla rakennetuilla asuintaloilla.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkenut Helsingistä Vesilahteen 1917.

Maantie kohti asemaa, niin sanottu Pitkä kasarmi (vas.), santarmien talo (oik. etual.) ja rakennusmestarin talo (oik. taust.) rautatien rakennuksen ajoilta 1850-luvun lopusta ja 1860-luvun alusta. Asuintalo 1940-luvulta on muuttanut maisemaa, rakennusmestarin taloa on laajennettu, ja entinen santarmien asuintalo tuhoutui talvisodan pommituksessa.

Kortin on julkaissut Riihimäen Kirjakauppa ja se on kulkematon.

Rautatieläisten lapsille tarkoitettu kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1879. Vanhempi rakennus valmistui 1880 ja uudempi 1907. Uuden rakennuksen valmistumisen jälkeen vanhaan koulutaloon jäi koulun ruotsinkielinen osasto. Oppivelvollisuuslain tultua voimaan 1921 rautatien kansakoulusta tuli kunnallinen Keskuskansakoulu, mutta sen toiminta loppui jo 1930. Nykyisin näkymää peittää Maantien varteen 1920-luvun alussa valmistunut kaksikerroksinen rautatieläisten asuintalo.

Kortin 33 on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on kulkenut Riihimäeltä Siuntioon 1922. Vastaanottaja on tämän näyttelyn kokoajan isoisä, jolle hänen isänsä on lähettänyt kortin ja kirjoittanut kuvapuolelle: ”Tässä on sinun koulusi, jossa olet käynyt koulua. Ja nyt saat käydä siellä koulua oppiaksesi Ruotsia. Paljon sydämellisiä terveisiä toivoo Kotiväki.” Kortin 34 on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkenut Riihimäeltä Vaasaan 1917.

Riihimäen rukoushuonekunnan kirkko, nykyinen Keskuskirkko, valmistui niin sanotun Susitarhanmäen päälle Usko Nyströmin ja Vilho Petrelius-Penttilän suunnittelemana vuonna 1905. Kahteen kertaan laajennettuna se toimittaa yhä tehtäväänsä. Kirkko kuvattuna Maantien ja Rajapolun risteyksestä, jossa oli sijainnut Riihimäen ensimmäinen tori. Näkymän kirkolle peittää nykyisin 1920-luvun alussa rakennettu rautatieläisten asuintalo.

Kortin on julkaissut Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa ja se on kulkematon.

Kirkon valmistumisen aikaan mäenrinteessä oli pieni mökki, jonka asukkaat katselevat kuvaajaa asumuksensa edustalla.

Kortin on julkaissut W. E. Björkbom Riihimäellä ja se on kulkematon.

Kirkon sisäänkäynti alkuperäisasussaan ja nyt. Tornia korotettiin vuoden 1927 laajennuksen yhteydessä.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on kulkematon.

Veturivarikon länsipuolelle rakennettiin 1870–1880-luvuilla kaksi asuinkasarmia. Toinen niistä, vuonna 1881 valmistunut, muutettiin rautatieläisten kokoontumis- ja juhlataloksi lisäämällä siihen juhlasali näyttämöineen vuonna 1907. Rautatieläisten talo on ulkoisesti säilynyt lähes muuttumattomana 1900-luvun alusta nykypäivään.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Nykyinen Öllerinkatu ei ole juuri muuttunut 1900-luvun alusta. Mäen ja veturitallien väliin rakennettiin katu 1920-luvulla.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on lähetetty Vaasaan 1919.

Alkuaan neljän rautatievirkamiesperheen asuintaloksi vuonna 1858 rakennettu ja sittemmin ratainsinöörin talona ja konttorina tunnettu ”rautatien puistotalo” Öllerinkadun rinteessä. Rakennusta jatkettiin eteläpäästään vuonna 1960. Nykyisin siinä toimii Riihimäen kaupunginmuseo.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on lähetetty Tampereelta Kotkaan 1918.

Nykyinen Riihikatu, jossa asui muun muassa rautatieläisiä. Taustalla näkyy kauppias L. E. Grothin talo. Kolme vanhaa rakennusta on säilynyt nykypäivään.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Helsingin pitäjään. Lähettäjä on merkinnyt yhden taloista ristillä ja kirjoittanut: ”Tämä on meidän entinen talomme kun on merkki nykyisestä ei ole.”

Lopentie kauppias Fredrik Harjanteen talon kohdalta länteen. Harjanteen talossa piti myöhemmin kauppaansa E. Toivonoja, kunnes rakennus tuhoutui tulipalossa. Harjanteen talon takaa erottuu leipuriperhe Gustafssonin (Karman) talo, joka purettiin 1960-luvulla.

Kortin on julkaissut Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa ja se on kulkematon.

Lopentie eli Maantie kohti rautatieasemaa. Tien vasemmalla puolella toimi kultasepänliike ja oikealla L. E. Grothin sekatavarakauppa. Mutkassa taustalla erottuu Harjanteen talo. Vanhojen talojen tilalle rakennettiin kerrostaloja 1960-luvulla. Samalla entisestä kadusta tuli tällä kohdalla taloyhtiön sisäpiha.

Kortin 43 on julkaissut Riihimäen Kirjakauppa ja se on kulkenut Riihimäeltä Helsinkiin 1907. Kortti 44 on kulkenut Lohjalta Karjalohjalle 1906. Kuvapuolella on kirjoitus: ”Huhti 29 Terveisiä täältä. Nytten minä vähä kysyn. Oletko sinä sanu minun kirjenii Wai mitä kun et sinä ole vastanut yhtän. Hyvästi Emil Kilpelä A. Nikkisen luona Riihimäki Kauan os siitä kun näime toisemme Helluntaina mennän Helsin”

L. E. Grothin kauppa ympäristöineen vastakkaisesta suunnasta kuin korteissa 43 ja 44. Oikealla näkyvässä talossa erottuu kultasepänliikkeen kilpi.

Kortin 45 on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkenut Riihimäeltä Sommaröhön 1915.

Kortin 46 on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on kulkenut Lahdesta Helsinkiin 1919.

Nykyiseltä Hämeenaukiolta Koivistonkadulle avautuvassa maisemassa on jäljellä vain yksi talo, joka oli olemassa jo 1900-luvun alkuvuosina, postikortissa keskipaikkeilla heikosti erottuva ns. Koiviston mökki 1800-luvun puolivälistä. Useimmat rakennukset ovat 1960–1980-luvuilta.

Kortin on julkaissut Riihimäen Kirjakauppa ja se on kulkenut Riihimäeltä Lahteen 1911.

Varsinkin työväki rakensi 1900-luvun alussa talojaan Koivistonmäkeen. Koivistonkadun varresta vanha rakennuskanta purettiin suurimmaksi osaksi 1970-luvulla. Töyrykadun ja Koivistonkadun kulmaukseen valmistui rivitalo vuonna 1979.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Näkymä Töyrykadulta kohti kirkkoa. Koivistonkadun vastakkaiselle puolelle pystytetty Eskolan (myöh. Mustalan) talo peitti 1920-luvulla siihen asti avoimen näkymän.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Riihimäen VPK rakensi vuonna 1895 itselleen talon Koivistonmäen alapuolelle. Rakennusta laajennettiin 1912, ja postikorttikuva on otettu välittömästi laajennuksen jälkeen. Talo siirtyi sittemmin Riihimäen Suojeluskunnalle ja suojeluskuntien lakkauttamisen yhteydessä Riihimäen kauppalalle. Se tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1976. Hotelli valmistui samoille sijoille 1980-luvun lopussa.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä. Riihimäen yhteiskoulun luonnonhistorian opettajana toiminut Einari Merikallio on lähettänyt sen Helsinkiin.

Nykyinen Hämeenkatu pohjoiseen. Vasemmalla näkyy rukoushuone ja oikealla ns. Pehtoorin talo. Rukoushuone purettiin 1970-luvulla ja Pehtoorin talo 1980-luvun puolivälissä.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Nykyinen Hämeenkatu Kupparinmäestä pohjoiseen. Katu avattiin vuonna 1906, mutta kivet ja kannot raivattiin lopullisesti pois vasta 1920-luvulla. Keskuskatua ei vielä ole, vaan se rakennettiin vasta 1920-luvun lopussa. Yksikään postikortissa näkyvistä taloista ei ole enää pystyssä, vaan tilalle on rakennettu uudet 1930–1960-luvuilla.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Työväentalo valmistui nykyisten Hämeenkadun ja Valtakäyrän kulmaan vuonna 1906. Sitä laajennettiin 1930-luvulla, mutta lopulta se purettiin ja korvattiin uudella Martti Jaatisen suunnittelemalla talolla 1963. Taustan mäenrinne on täyttynyt kerrostaloista 1950–1970-luvuilla. ”Muistatko tätä tietä koskaan kulkeneesi?” kysyy lähettäjä vastaanottajalta kuvapuolella.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Orivedelle 1914.

Talvinen Käräjäkatu 1910-luvulla. Kadun pohjoisreunalla eli oikealla näkyy Helioksen teknokemiallisen tehtaan työntekijöiden asuintaloja, toisella reunalla muita asuinrakennuksia. Vasemmalla olevan suuren asuintalon nurkassa erottuu suutarin liikekilpi. Työväentalo pilkottaa puiden välistä taustalla. Muut kuvan taloista purettiin 1970-luvun puoliväliin mennessä, mutta vasemmalla näkyvä asuintalo sinnitteli pystyssä 1990-luvun alkuun saakka.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Tallinnaan 1915. Lähettäjä on Riihimäen venäläisessä varuskunnassa palvellut virolainen sotilas.

Käräjäkatu kesällä idästä länteen kuvattuna.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Poliisilaitos Oikokadulla. Poliisi toimi talossa vuoteen 1963 asti, jolloin se muutti uuteen valtion virastotaloon Temppelikadulle ja vanha talo purettiin. Nykyisin samalla paikalla on 1990-luvulla rakennetun asuintalon pihamaa. Vanha kuva on otettu kohtisuoremmin kadun yli kuin uusi.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Humppilaan 1915.

Kirjakauppias Juho Toiviaisen omistama Riihimäen Kontu nykyisellä Koulukadulla vuoden 1910 paikkeilla. Toiviainen myi Konnun tehtailija Frans Niemelälle 1910-luvulla, ja siinä toimi Helioksen (Tekan) teknokemiallinen tehdas, kunnes rakennus paloi 1928. Tilalle kohosi uusi tehdasrakennus, jonka vuoro oli väistyä kerrostalojen tieltä 1970-luvun alussa.

Kortin on julkaissut Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa ja se on lähetetty Tornioon 1917.

Riihimäen yhteiskoulu pihan puolelta. Yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1905, ja oma talo sille valmistui kolme vuotta myöhemmin. Vanha koulurakennus oli nykyisen Hämeenkadun varressa kadun suuntaisesti. Se vaurioitui pahasti Tekan tulipalossa 1928 ja tuhoutui lopullisesti toisessa tulipalossa 1940. Koulukadun varressa kasvaa yhä lehmuksia, joita tuli vahingoitti 1940. Riihimäen lyseon laajennus Koulukadun varressa valmistui 1963.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Hausjärven kirkonkylään.

Hiukan edellisiä kortteja myöhäisempi näkymä nykyiseltä Koulukadulta. Niemelä on ostanut Konnun ja Toiviainen on rakennuttanut itselleen uuden liiketalon vastapäätä. Toiviaisen talo tuhoutui samassa tulipalossa kuin Tekakin 1928.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Nykyisen Koulukadun mäki ylös. Vasemmalla on kirjakauppias Toiviaisen talo. Mäelle valmistui uusi sairaala vuonna 1950. Myös sairaalan vanha rakennus sijaitsi mäen päällä kadun varressa, mutta se ei erotu postikortissa.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Nykyisen Koulukadun mäki alas. Yhtä taloa lukuun ottamatta maisema on muuttunut täysin.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Mäen rinteestä nykyisen Allinnan tuntumasta otettua maisemakuvaa hallitsee Yhteiskoulun talo vasemmalla, ja sen oikealla puolella pilkottaa Riihimäen Kontu eli myöhempi Helios-Teka. Nykyisin aivan samasta paikasta ei puiden takaa avaudu minkäänlaista maisemaa, joten vertailukuva on otettu aavistuksen pohjoisempaa. Riihimäen lukion vuosina 1940 ja 1963 valmistuneet osat kuitenkin näkyvät yhä.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Lahteen 1916.

Uusi maantie eli Koulukatu eli nykyinen Hämeenkatu etelää kohti. Kadun itäpuolelle oli vuonna 1908 rakennettu Riihimäen yhteiskoulun talo, jonka eteläpuolella oli Juho Toiviaisen omistama Riihimäen Kontu. Koulua vastapäätä sijaitsi kunnanlääkäri K. G. Kahelinin talo, joka sittemmin tunnettiin vuosikymmenten ajan toisen lääkärin, Matti Haahden, talona. Riihimäen Konnusta tuli pian Forssasta paikkakunnalle muuttaneen tehtailija Frans Niemelän Teknillinen tehdas Helios, joka myöhemmin tunnettiin Oy Teka Ab:nä. Se tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Yhteiskoulu vaurioitui, mutta sen vuoro oli palaa kokonaan vasta maaliskuussa 1940. Maisemassa nykyisin näkyvät rakennukset ovat 1950–1990-luvuilta.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Pohjoinen koulu nykyisen Karankadun varrella. Koulu perustettiin vuonna 1913 ja se sai oman, rakennusmestari J. Emil Valorinnan suunnitteleman rakennuksensa samana vuonna. Luokkahuoneet olivat alakerrassa ja opettajien asunnot ylhäällä. Karankatua ei vielä ollut. Koulua laajennettiin vuonna 1931 ja kellarikerroksesta 1952. Uusimman, kuvassa näkymättömiin jäävän laajennusosansa se sai viime vuosikymmenellä.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Pohjoinen koulu pihan puolelta 1910-luvulla ja nyt.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Turkuun 1918.

Istuinkiven silta ja konduktööri Otto Korpisen Nuppulinna-huvila. Huvilan torni on ajan saatossa purettu pois. Silta on uusittu kahdesti, viimeksi 1980-luvulla, jolloin myös katu siirrettiin kulkemaan sillan alitse.

Kortti 66 on kulkenut käsipostissa Lopella. Lähettäjä kirjoittaa: ”Sytämmelliset terveiset täältä meitiltä kaikilda ja pyytän jos opettaja olisi Hyvä ja tulisi meille Ensi sunnuntaina kello neljän aikaan toivoo L H K” Kortin 67 on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Hyvinkäältä Helsinkiin 1913.

Istuinkiven silta ja konduktööri Otto Korpisen Nuppulinna-huvila. Radan itäpuolelle rakensi viipurilainen tehtailija Veli Orava tekstiilituotteita ja laukkuja valmistaneen tehtaansa 1940-luvun puolivälissä.

Kortin 68 on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on kulkematon. Kortin 69 on julkaissut W. E. Björkbom Riihimäellä ja se on kulkematon.

Näkymä Istuinkiven sillalta kohti etelää ja asemaa. Postikorttikuva on 1910-luvun alusta, sillä varuskuntaan vievä pistoraide on juuri valmistunut; ratapölkkyjä lojuu vielä raiteiden välissä. Uusi kuva on otettu aavistuksen verran vanhan lännempää, sillä samasta kohdasta sillalla ei enää kuvaa saisi. Oikealle on kohonnut Riihimäen lukion ja Pohjoisen koulun yhteinen liikuntahalli vuonna 2006 ja vasemmalla rakennetaan uutta, pohjoisen ja idän ratasuunnat yhdistävää kolmioraidetta, joka valmistui keväällä 2017.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on lähetetty Kälviältä Iitin Kausalaan 1918.

Pohjoinen Rautatienkatu Istuinkiveltä etelään 1900-luvun alussa. Mäen alla on konduktööri Otto Korpisen toinen talo, joka purettiin 1980-luvun lopussa.

Kortin on julkaissut W. E. Björkbom Riihimäellä ja Riihimäen varuskunnassa palvellut virolainen sotilas on lähettänyt sen kuoressa Riihimäeltä Viroon 1915.

Näkymä Istuinkiven mäeltä etelään.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on kulkematon.

Istuinkiven mäki ja silta. Mäki tasattiin 1980-luvun lopussa, jolloin rakennettiin myös uusi, radan ja kadun ylittävä silta. Oravan tehtaiden rakennus nousi rautatien itäpuolelle vuonna 1945.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on lähetetty Helsinkiin 1919.

Vasemmalla näkyy nimismies Herman Hellenin vuonna 1890 rakennuttama Hagensberg-niminen huvila, jonka Stjernvallin sisarukset pian ostivat häneltä. Talo toimi myöhemmin Riihimäen seurakunnan pikkupappilana ja se oli paikallaan 1980-luvun loppuvuosiin asti. Todennäköisesti juuri Stjernvallin neidit ovat taustalla, Istuinkiven mäen alla, tulossa kotiaan kohti. Vrt. kortit 75 ja 76.

Kortin on julkaissut Riihimäen kirjakauppa ja se on lähetetty Riihimäeltä Juupajoen Korkeakoskelle 1908.

Stjernvallin neidit kotitalonsa Hagensbergin edustalla 1900-luvun alkuvuosina. Vrt. kortti 74.

Kortin 75 on julkaissut Riihimäen kirjakauppa ja se on lähetetty Helsingistä Hyvinkäälle 1913. Kortti 76 on lähetetty Helsingistä Munsalan pappilaan 1909. Sama valokuvaaja lienee ottanut korttien 74–76 kuvat samalla kertaa.

Konduktööri Gustaf Nymanin talo Pohjoisella Rautatienkadulla. Talo purettiin 1980-luvun loppupuolella, eikä sen paikalla ole nykyisin mitään. Uunilinnun päiväkoti valmistui Kallionkadun eteläpuolelle vuonna 2008.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa ja se on kulkematon.

Vuonna 1896 Pohjoisen Rautatienkadun varteen valmistui Koivula-niminen huvila, jonka myöhempiä omistajia olivat Riihimäen sotilaskotiyhdistys ja kultaseppä Lauri Alm. Talossa toimi ensin sotilaskoti ja sen jälkeen Riihimäen kauppalan kirjasto. Rakennus purettiin 1970-luvulla. Taustalla pilkottava piharakennus oli radanvarren ensimmäinen asuintalo, ns. Linnunlaulu, vuoden 1870 vaiheilta. Sen säilyttämisestä kiisteltiin vuosikymmeniä, kunnes tulipalo tuhosi rakennuksen vuonna 1993.

Kortin on julkaissut Verlag M. L. Carstens Hampurissa ja se on lähetetty Pälkäneeltä Hämeenlinnaan 1921.

Liikemies A. R. Gestrinin talo ja muita Pohjoisen Rautatienkadun rakennuksia. Postikorttikuvan ottopaikka on nykyisin Peltosaaren sillan eteläpuolella sijaitsevan talon pihassa. Uusi kuva on otettu sillalta.

Kortin on julkaissut Riihimäen Kirjakauppa ja se on lähetetty Helsingistä Iisalmeen 1914.

Näkymä etelästä kohti Istuinkiven siltaa. Toinen raide rakennettiin 1920-luvulla. Jo 1910-luvun alussa oli rakennettu raide asemalta venäläiseen varuskuntaan, joten kortin kuva on otettu ennen sitä. Alkuperäisen postikorttikuvan ottaja on seissyt radalla suunnilleen aseman ja Istuinkiven puolivälissä; uusi kuva on otettu asemalaiturilta.

Kortti on lähetetty Riihimäeltä Hämeenlinnaan.

Katsottaessa varikon vaihteen tuntumasta kohti pohjoista etualalla näkyy asuinrakennus, joka toimi 1910-luvulla väliaikaisena venäläisten sotilaiden asuinparakkina. Sen takana erottuu liikemies A. R. Gestrinin vuonna 1905 valmistunut talo, jonka pian osti Kansallis-Osake-Pankki. Siitä tuli 1920-luvun lopussa Riihimäen seurakunnan pappila, ja viimeksi se toimi kaupungin omistamana nuorisotalona, kunnes purettiin 1987. Seuraavana on matkustajakoti Majala. Se ja suurin osa muistakin kuvan rakennuksista purettiin 1970-luvulla. Peltosaaren silta valmistui 1974.

Kortin on julkaissut Toiviaisen Kirja ja Paperikauppa ja se on lähetetty Tampereelta Liivinmaan (nyk. Viron) Valgaan 1916.

Varikon vaihde, josta erkanee raide veturitalleille. Lisäraiteet ja vuonna 1974 valmistunut Peltosaaren silta ovat muuttaneet maisemaa merkittävästi. Alkuperäisen kuvan ottopaikkaan ei enää pääse, joten uusi kuva on otettu hiukan idempää, asemalaiturin päästä.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on lähetetty Hyvinkäältä Heinolaan 1918.

Pyykkäri Vantaanjoella, taustanaan uimakoppi. Joen uoma siirrettiin Peltosaaren rakentamisen tieltä uuteen paikkaan 1970-luvun alussa. Rautatie on entisillä sijoillaan.

Kortin on julkaissut J. Toiviaisen Kirja- & Paperikauppa Riihimäellä ja se on lähetetty Riihimäeltä Helsinkiin 1915.

Vantaanjoen ylittävä rautatiesilta on paikallaan mutta ulkomuodoltaan muuttuneena.

Kortti on lähetetty Turusta Ruotsin Malmköpingiin 1908.

Näkymä Sammaltehtaan- eli Patastenmäen syrjästä kohti kauppalaa. Radanvarsimaisemaa hallitsevat sahan lautatapulit. Valtionrautateiden uusi vesitorni valmistui mäen kupeeseen vuonna 1936; vesitornia tarvittiin höyryvetureiden vedenantoa varten. Patastenmäki liitettiin Riihimäkeen Hausjärven kanssa tehdyssä aluevaihdossa vuoden 1946 alussa.

Kortin on julkaissut Rautatiekirjakauppa O.-Y. ja se on lähetetty Tuusulan Keravalta Lappeenrantaan 1917.