Arki

Elintarvikesäännöstelyn piiriin päätyi talvisodan aikana ainoastaan sokeri ja kahvi lokakuusta 1939 alkaen. Joulukuussa leipäviljaa alettiin säännöstellä niin, että vehnän, rukiin, ohran ja herneiden syöttäminen eläimille kiellettiin. Kortille leipävilja tuli vasta välirauhan aikana.

Elintarvikesäännöstelystä vastasi syyskuussa 1939 perustettu Kansanhuoltoministeriö. Riihimäellä oli 7.11. mennessä jaettu 9536 ostokorttia 3192 talouteen.

Sähkönkulutusta pyrittiin hillitsemään ja polttoainetta alettiin säännöstellä jo syyskuussa 1939. Säännöstely käytännössä lopetti yksityisautoilun.

Lapset, sairaat ja vanhukset evaluoitiin maaseudulle. Miehet lähtivät rintamille ja paikkakunnalle saapui evakoita. Riihimäen varuskuntaan määrättyjä reserviläisistä majoitettiin mm. kouluilla.

Siviiliyhteiskunta saatiin kuitenkin pidettyä käynnissä. Tärkeimmiksi katsottujen alojen ammattimiehet pidettiin töissä ja vapautettiin rintamapalveluksesta. Riihimäellä näihin kuuluivat mm. monet VR:n, Sakon Oy:n ja Riihimäen Lasi Oy:n työntekijöistä. Lottia ja muita vapaaehtoisia naisia koulutettiin miehiltä vapautuneisiin töihin.

Jo aikaisemmin syksyllä alkaneita varuste- ja vaatekeräyksiä armeijalle jatkettiin koko talvisodan ajan eri organisaatioiden toimesta, samoin kuin hätäapukeräyksiä evakoille ja köyhille reserviläisperheille.

Tanssien pito kiellettiin ja kevyen musiikin soittaminen radiosta loppui kokonaan. Rintaman takana saatiin järjestää ainoastaan teatteri- ja elokuvanäytäntöjä, konsertteja ja isänmaallisia juhlatilaisuuksia poliisin myöntämällä luvalla.

Arkea varjosti myös desanttien eli neuvostoliittolaisten vakoilu- ja sabotaasitoimintaa harjoittavien laskuvarjosotilaiden pelko. Todellisuudessa desantteja kuitenkin pudotettiin rintamalinjojen taakse vain kymmenkunta kertaa talvisodan aikana. Riihimäelle ei pudotettu desantteja, mutta esimerkiksi 2.3.1940 yhteislyseon tuhonnut tulipalo laitettiin huhupuheissa desanttien syyksi.