Aseman seutu

Riihimäen asema oli talvisodan tärkeimmän huoltoradan keskeisin risteysasema. Riihimäki-Viipuri-radan kautta kulki Karjalankannakselle niin sotilas-, huolto- kuin sotatarvikekuljetuksetkin. Itärintamalta länteen puolestaan kuljetettiin siirtoväkeä ja haavoittuneita.

Syksyn ylimääräisistä harjoituksista lähtien Riihimäen asemarakennuksessa toimi rautatieupseerin toimisto. Rautatieupseerin tehtävänä oli valvoa ja hoitaa rataliikennettä ja tarkastaa sotilaskuljetukset.

Strategisena kohteena Riihimäen aseman turvallisuus oli alituinen huolenaihe. Vakoilijoiden ja sabotöörien varalta vartiointi oli tiukkaa. Asemalle sijoitettiin myös ilmatorjuntajoukkoja.

Riihimäen asema ja ratapiha olivat kauppalan pommitusten ensisijainen kohde. Ensimmäiset tuhot aseman alueella koettiin Riihimäen toisessa ilmapommituksessa 25.12., ja viimeisen kerran kauppalan rautateitä vastaan hyökättiin 2.3. Talvisodassa Riihimäen rataverkkoa pommitettiin yhteensä 13 eri päivän aikana lähes parikymmentä kertaa. Ilmahyökkäyksissä tuhoutui tai vaurioitui Riihimäen alueella 9 veturia, 112 erilaista vaunua ja 81 raidetta, sekä lukuisia asemarakennuksia. Suurista tuhoista huolimatta rataliikenne oli Riihimäen alueella poikki koko sodan aikana yhteensä alle 30 tuntia. Vantaanjoen sillan vaurioituminenkaan 27.12. ei aiheuttanut liikennekeskeytystä, ja itse silta saatiin korjattua muutamassa tunnissa

Helmikuun 20. päivänä neuvostoilmavoimat iskivät keskitetysti Suomen rataverkkoa vastaan. Myös Riihimäen asemalla ja ratapihalla koettiin tuona päivänä sodan ankarin pommitus. Asemaa pommitettiin päivän aikana viisi kertaa, jonka johdosta 24 raidetta, 1 veturi, 39 vaunua ja puhelinkeskus tuhoutuivat. Rataliikenne oli poikki yli 10 tuntia. Viestiyhteydet saatiin korjattua vasta seuraavana päivänä.