Riihimäen strateginen merkitys

Riihimäki oli talvisodan aikana yksi Suomen pommitetuimmista paikkakunnista niin pommituskertojen, pudotettujen pommien, hyökkäyksiin osallistuneiden koneiden määrän kuin ilmahyökkäysten keston suhteen mitattuna. Riihimäen valikoituminen Neuvostoliiton pommituskohteeksi johtui ennen kaikkea kauppalan merkityksestä rautateiden risteysasemana.

Riihimäen läpi kulki maan päärata Helsingistä Ouluun. Lisäksi se oli läntinen pääteasema maan tärkeimmällä sodanaikaisella huoltoväylällä, Riihimäki-Kouvola-Viipuri-radalla, jota pitkin Kannaksen armeijaa pääosin huollettiin.

Rataa pommittamalla neuvostoliittolaiset pyrkivät katkaisemaan Kannakselle suunnatut sotilas- ase- ja elintarvikekuljetukset.

Riihimäellä sijainnut varuskunta ja aseteollisuus lisäsivät myös osaltaan kauppalan merkitystä sotilasstrategisena kohteena. Varuskunta-alue selvisi sodasta kuitenkin pienin vaurioin.

Sako Oy:n tehtaalla valmistettiin mm. kiväärejä ja konepistoolin patruunoita. Sakon konepajarakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa toimi myös Valtion Pukutehdas. Konepajarakennusta pommitettiin ainoastaan kerran koko sodan aikana, jolloin tehtaan toinen pääty tuhoutui. Yrityksen toimintoja oli hajautettu lähiympäristöön, kuten Ryttylään. Joulukuun alusta lähtien osin Riihimäen Lasin tehtailla valmistetut Molotovin cocktailit voidaan myös laskea sotatarviketeollisuuden piiriin.

Peltosaaren peltoaukeaa pommitettiin voimakkaasti ja useita kertoja sodan aikana. Syy tähän oli ilmeisesti se, että neuvostoliittolaiset luulivat aukean olevan joko toiminnassa tai rakenteilla oleva lentokenttä.