Riihimäen vankila

Talvisodan aikana Riihimäen vankilassa toimi 1. Täydennysdivisioonan esikunta. Venäläisiä sotavankeja ei sijoitettu Riihimäelle talvisodan aikana, toisin kuin jatkosodassa. Pommituksista vankila selvisi lähes vaurioitta.

Riihimäellä vankeja käytettiin sota-aikana pääasiassa halkotöissä, sillä puu oli polttoaineen säännöstelyn myötä noussut jälleen arvoonsa. Vankeja käytettiin myös erilaisissa järjestely ja -kuljetustöissä kauppalan alueella. Esimerkiksi kasarmialueella sijainneen Asevarikko 1:n hajauttaminen lähiseudulle toteutettiin poliittisesti luotettaviksi katsottujen rangaistusvankien voimin.

Riihimäen vankilassa oli vangittuna ns. Huhdan putiikki. Porukka koostui Tammisaaresta siirretyistä poliittisista miesvangeista ja jonka johtoon nousi lopulta kirvesmies ja kommunisti Matti Huhta. Riihimäellä kommunistien toiminta talvisodan aikana rajoittuikin pitkälti tähän.

Toisin kuin monet muut SKP:n jäsenet, ”huhtalaiset” pysyivät talvisodan aikana tiukasti uskollisina Moskovalle. Jatkosodan jälkeen heidät vapautettiin ja he ottivat SKP:n johdon käsiinsä puolueen aloitettua jälleen julkisen toimintansa.