Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Näkymä Maantien seudulta v. 1927.
Näkymä Maantien seudulta v. 1927.

Riihimäen historiaa lyhyesti

Varhaisimmat Riihimäeltä löytyneistä yli 20 kivikautisesta asuinpaikasta ajoittuvat lähes 9000 vuoden taakse. Kivikaudella Riihimäen alueella on eletty varsinkin Silmäkenevan muinaisjärven rannoilla.

Riihimäen alueen lähikylät Kara, Herajoki, Vantaa ja Arolammi syntyivät keskiajalla. Vuodesta 1611 lähikyläläisten kirkkomatkat suuntautuivat Hausjärvelle rakennettuun kappeliin. Riihimäen seudun halki johti herajokelaisten kirkkotie.

Yhteismaiden jakaminen talojen kesken 1700-luvun lopulla johti uudisraivaukseen ja väestönkasvuun. Riihimäen seudulle alkoi syntyä torppia eli vuokratiloja. Elanto perustui omavaraisuuteen. Vuoden 1857 päätös Helsinki-Hämeenlinna-rautatien rakentamisesta oli alkusysäys Riihimäen synnylle nimeä myöten. Kirjoitettuna paikannimenä Riihimäki esiintyy ensimmäisen kerran Suomen ensimmäisen rautatien suunnitelmissa.

Rautatieasema Asematorin puolelta katsottuna 1920 luvulla.
Rautatieasema Asematorin puolelta katsottuna 1920 luvulla.

Riihimäelle sijoitettiin sekä yksi radan rakentamisen työasemista että valmiin radan asemapaikka. Jo kesällä 1857 kohosivat ensimmäiset radanrakentajien asunnot nykyiseen Rautatienpuistoon.

Riihimäki oli aluksi vuonna 1862 valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna-radan hiljaisin seisake. Seudulle asettui pieni rautatieläisyhdyskunta. Syntyvä kylä houkutteli myös käsityöläisiä. Vuonna 1870 valmistunut Pietarin rata teki Riihimäestä Suomen ensimmäisen risteysaseman ja tärkeän kauttakulkupaikan.

Asemakylä hahmottui rautatien varrelle ja asemalta Herajoelle johtavan maantien alkupäähän. Risteysasema teki Riihimäestä Hausjärven kunnan nopeimmin kasvavan taajaman ja luonnollisen keskuksen. Riihimäellä pidettiin käräjät ja veronkannot jo 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1905 valmistunut oma kirkko yhdisti lähiseutua ja asemakyläläisiä. Riihimäestä oli kehittymässä teollisuuspaikkakunta. Tärkeimmät teollisuuslaitokset olivat saha ja lasitehdas.

Riihimäen Elantola (nyk. Seurahuone) pommitusten jälkeen.
Riihimäen Elantola (nyk. Seurahuone) pommitusten jälkeen.

Vuonna 1909 Riihimäelle sijoitettiin Venäjän varuskunta.

Riihimäestä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta 1919. Kunnallinen itsenäisyys toteutui vuoden 1922 alussa, jolloin Riihimäestä tuli kauppala.

Toisessa maailmansodassa Suomi menetti suuria alueita Neuvostoliitolle. Yli 400 000 evakuoitua asutettiin uudelleen. Riihimäen kauppalaan ja lähiympäristön kuntiin sijoitettiin pääasiassa Antrean pitäjän asukkaita.

Sodan jälkeinen rakentaminen ei rajoittunut pommitusten tuhojen korjaamiseen. Kauppalaan rakennettiin 1950-luvulla noin 1000 uutta asuinrakennusta. Useita kokonaan uusia asuinalueita kaavoitettiin.

Riihimäki -risteysasema n. 1964. Julkaistu teoksessa Elävä Riihimäki, 1964.
Riihimäki -risteysasema n. 1964. Julkaistu teoksessa Elävä Riihimäki, 1964. Kuva: Arvo Haakana

Vuonna 1960 Riihimäellä juhlittiin kaupungiksituloa. Yhä useampi riihimäkeläinen matkusti 1960-luvulta lähtien töihin paikkakunnan ulkopuolelle. Teollisuustyöväen määrä laski 1980-luvulle tultaessa kolmanneksella ja rautatieläisten suhteellinen osuus laski. Enemmistö riihimäkeläisistä työskenteli palvelualoilla. Kaupunki kasvoi suurimmaksi työnantajaksi.