Ensimmäiset polttoainekauppiaat

Valopetrolia on Riihimäellä varmasti käytetty jo asemakylän aikaan, mutta täysin varmaa tietoa Riihimäen ensimmäisistä öljyalan kauppiaista ei ole. Viimeistään ensimmäisen maailmansodan aikoina Riihimäellä on ollut käytössä autoja, mutta niiden bensiinin alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

Sisällissodan päättyessä moottoripolttoaineita ei käytännössä löytynyt koko maasta, ja harvat riihimäkeläiset autotkin olivat poissa. 1920-luvun puolivälissä bentsiiniä tarjottiin automobiileihin jo usean riihimäkeläisen kauppiaan toimesta.

Polttoainekauppa liittyi yhtenä myyntiartikkelina sekatavara-, rauta- ja kemikaliokauppojen valikoimaan. Todennäköisesti öljytisleitä myytiin myös apteekeissa. Myyntitapana on ollut astiakauppa, jossa tynnyristä joko valutettiin tai pumpattiin käsipumpulla bensiiniä asiakkaan astiaan säämiskäisen suodattimen läpi. Petroli oli edelleen kuitenkin bensiiniä tärkeämpi tuote. Lamppujen ohella petrolia käytettiin vähitellen yleistyvissä traktoreissa.

Nobel-Standardin ”Rekord”-bensiiniä myivät ainakin Oy Osuuskunta Durchman Ab ja Paavo Lindberg. Toisinaan tuotemerkki kirjoitettiin väärin ”Recordiksi”.

Suomen Masutin ”Shell”-bensiiniä myytiin Riihimäen seudulla jo 1920-luvun puolivälissä, kauppiaina todennäköisesti Osuusliike Ahjo kauppalassa sekä mahdollisesti kauppias M Holm Herajoella.

1920-luvun lopulla Shell-bensiiniä mainostivat niin kauppiaat H. Paasikivi ja A. Halme kuin Riihimäen Rauta Osakeyhtiökin. Huolto- tai jakeluasemia nämä jakelupisteet eivät vielä olleet, vaan polttoainekauppa tapahtui edelleen osana muuta vähittäiskauppaa.