Ilmapuolustus Riihimäellä

Näkymä kauppalaan Vuorelan mäen ilmavalvontatornista syksyllä 1939

 

Strategisen merkityksensä vuoksi Riihimäen kauppalan ilmapuolustus oli suunniteltu hyvin jo ennen sotaa ja Riihimäelle oli sijoitettu ilmatorjuntakalustoa, sekä Ilmapuolustusaluekeskus 12, joka huolehti lähialueen ilmapuolustuksen koordinoinnista. Kauppalaan perustettiin yhdeksän ilmavalvontapistettä, mm. Vuorelanmäelle, VR:n vesitorniin ja Kokinmäkeen.

Riihimäellä toiminut Ilmapuolustusaluekeskus toimi aluksi Kansalaisopiston kellarissa, mutta siirtyi opiston kärsimien pommitusvaurioiden vuoksi 22.1. Eteläiselle koululle. Riihimäen alueen ilmavalvonta-asemien miehistövahvuus oli korkeimmillaan 153, joista lottia oli 135.

Riihimäen ilmatorjunta-aseistus koostui aluksi ilmatorjuntakonekivääreistä sekä 20 mm:n ja 40 mm:n ilmatorjuntatykeistä. Niiden ongelmana oli lyhyt kantama, joka 40 mm:n tykeilläkin oli korkeintaan noin 2,5 kilometriä. Lisäksi aseita oli liian vähän. Neuvostolentäjät joutuivat kuitenkin nostamaan lentokorkeuttaan niiden ulottumattomiin eli noin 3000-6000 metriin. Tämä aiheutti turhautumista riihimäkeläisissä it-miehissä, jotka joutuivat voimattomina katselemaan kauppalan pommitusta. Toisaalta korkealta tehdyt pommitukset olivat myös epätarkkoja. Vain noin viidesosa tiputetuista pommeista osui asemakaava-alueelle suurimman osan päätyessä metsiin ja pelloille.

Joulukuun lopun pommitusten jälkeen kauppalan ilmatorjuntaa vahvistettiin muutaman päivän ajaksi 1. Raskaalla Liikkuvalla Ilmatorjuntapatterilla, jolla oli käytössään 76 mm:n Vickers-tykit. Niiden avulla torjuttiin vuoden viimeisenä päivänä tehty ilmahyökkäys. Vihollisen pommituslaivue kaarsi ilmatorjuntatulen pelästyttämänä takaisin ennen pommien pudottamista.

Riihimäen suojana toimi 6.1. alkaen 22. Raskaan Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin II Jaos. Sen aseistuksena oli kaksi Boforsin 76 mm:n raskasta ilmatorjuntakanuunaa m/28-29. Patteri tuhosi Riihimäellä talvisodan aikana kuusi vihollisen konetta ja vaurioitti pahasti ainakin kolmea muuta. Myös kauppalan kevyet it-joukot ainakin vaurioittivat joitakin koneita, mahdollisesti jopa tiputtivat yhden tai useampia.

Raskas patteri oli sijoitettuna Riihimäen eteläpuolelle, sillä viholliskoneet lähestyivät kauppalaa yleensä Hyvinkään suunnasta. Yöhyökkäykset myötäilivät yleensä etelästä tulevaa rataa. Kevyempi ilmatorjunta-aseistus vaihtoasemineen oli ryhmitetty hajautetusti ympäri kauppalaa.

Ilmahälytyksiä annettiin Riihimäellä talvisodan aikana 126 kertaa. Todellisia ilmahyökkäyksiä kauppalaan kohdistui 52 kertaa.

 

<<< Takaisin