Lapsuus sodan varjossa

Maaliskuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä palaneesta Yhteislyseosta ei jäänyt paljoa jäljelle.

 

Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen uhkaavammaksi kesällä 1939 näkyi myös Riihimäen lasten maailmassa. Sotilaallisten uutisten myötä sotaleikit olivat yleisiä ja keväällä alkaneet Karjalankannaksen linnoitustyöt innoittivat lapsia, varsinkin poikia, rakentamaan omia korsuja metsiin ja kotipihoille. Sodan saapuminen Riihimäelle tuntui kuitenkin kaukaiselta ajatukselta vielä sotatilan julistamisen jälkeenkin, sillä arki pyöri ennen pommitusten alkamista melko normaalisti.

Kouluissa pidettiin väestönsuojeluharjoituksia ja käsityötunneilla rakennettiin harsokankaasta ja puuhiilestä omatekoisia kaasunaamareita. Lokakuun puolivälissä koulut saivat kehotuksen keskeyttää opetus. Poliittisen tilanteen rauhoituttua opetus jatkui marraskuun puolivälin jälkeen väliaikaisissa tiloissa, kuten Kauppaseuran talossa, Seurakuntakodissa ja kirkossa. Sodan sytyttyä koulut suljettiin pysyvästi 5.12. Tässä vaiheessa suurin osa riihimäkeläisistä kouluikäisistä lapsista oli jo siirretty pommitusten varalta turvaan maaseudulle ja ympäristökuntiin.

Koulutyön ollessa keskeytettynä monet kauppalaan jääneistä vanhemmista lapsista toimivat vapaaehtoisina kotirintamalla. Monet pojat kuuluivat Suojeluskuntapoikiin ja tytöt puolestaan olivat lottien apuna muonitus- ja viestintätehtävissä. Jonkin verran alaikäisiä käytettiin myös ilmavalvontatehtävissä.

 

<<< Takaisin