Lotta Svärd

Riihimäkeläiset lotat pakkaamassa leipiä Eteläisellä koululla sijainneella keskusvarastolla.

 

Suojeluskuntien tukijärjestöksi vuonna 1920 perustettu Lotta Svärd oli ennen sotia ja niiden aikana suurin ja merkittävin maanpuolustusjärjestö naisille. Suojeluskuntien yhteydessä toimineista naisosastoista Lotta Svärd -nimeä käytti ensimmäisenä 19.11.1918 perustettu Riihimäen osasto. Samanniminen valtakunnallinen järjestö perustettiin vasta myöhemmin. Talvisodan aikana siihen kuului noin 130 000 jäsentä, joista 80 000 työskenteli aktiivisesti lottatehtävissä, näistä noin 20 000 rintamalla.

Riihimäen lotat muonittivat kesällä 1939 kauppalan läpi Karjalan kannakselle linnoitustöihin menevät miehet. Kesän aikana lotat jakoivat rautatieasemalla 10 700 annosta hernesoppaa. Lottia lähti Riihimäeltä myös Karjalankannakselle huolehtimaan linnoitustalkoiden muonitusjärjestelyistä.

YH:n alkaessa lokakuussa 1939 lotat vastasivat reserviläisten muonituksesta ja elintarvikkeiden hankinnasta, samoin kuin sodan aikana rautatieasemalla järjestetyistä muonituksista itärajalle meneville joukoille. He huolehtivat lisäksi sotilaiden muonituksesta Rautatieläisten talolla, yhteislyseolla, vankilassa ja Herajoella sijainneissa kanttiineissaan.

Talvisodan sytyttyä lotat toimivat mm. muonitus- ja keräystehtävissä, varushuollossa, ilmavalvonnassa, puhelinkeskuksissa, sekä sota- ja kenttäsairaaloissa. Myös armeijan huolto oli pitkälti lottien varassa.

Leivän tuotanto armeijalle muodosti merkittävän osan Riihimäen lottien muonitusjaoston toiminnasta. Lokakuun alusta 1939 ja seuraavan vuoden aikana lotat leipoivat yhteensä noin 80 000 kiloa leipää Paloheimo OY:n leivintuvissa Kulmalan pysäkillä ja Mattilassa. Leivät koottiin Eteläisellä koululla sijainneeseen keskusvarastoon.  Monissa lähialueen isoissa taloissa, kuten Isolassa ja Yli-Laurilassa lotat olivat avustamassa leipomisessa.

Varusjaoston lotat valmistivat varusteita sotilaille sekä järjestivät keräyksiä ja arpajaisia armeijan tueksi. Lääkintäjaoston lotat huolehtivat kauppalan ensiapuasemista lihantarkastamon tiloissa ja Patastenmäen koululla. Keräys- ja kansliajaostoon kuuluneet osallistuivat ilmavalvonta- ja viestilottina kauppalassa sijainneen Ilmapuolustusaluekeskus 12:sta toimintaan, jossa heitä työskenteli enimmillään parisen sataa.

Lotat järjestivät viihdetoimintaa kauppalaan sijoitetuille sotilaille ja he huolehtivat Vapaan Huollon keskustoimikunnan kautta reserviläis- ja siirtolaisperheiden huoltamisesta. Muutama riihimäkeläinen lotta oli sodan aikana komennettuna muualle, kuten Keskussotilassairaalaan ja Hämeenlinnaan.

Vuonna 1944 järjestö lakkautettiin Moskovan rauhansopimuksen nojalla.

 

<<< Takaisin