Naiset sodassa

Suomessa toimi talvisodan aikana useita huoltotoimintaan keskittyneitä naisjärjestöjä. Naisyhdistysten toiminta oli monesti lomittaista ja ne toimivat usein yhteistyössä. Riihimäellä toimi ainakin Riihimäen Vapaan Huollon keskustoimikunta, Riihimäen Sotilaskoti-, Diakonia-, Nais- ja Lotta Svärd-yhdistykset, Maamiesseuran Kotitalousvaliokunta, Pelastusarmeija sekä Työväenyhdistyksen ja Rintamamiesyhdistyksen naisjaostot. Lukuisista järjestöistä huolimatta lotat käytännössä huolehtivat Vapaan Huollon toiminnan pyörittämisestä Riihimäellä.

Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksellä oli kasarmialueen kahden sotilaskodin lisäksi 11 kanttiinia kauppalan ja lähiympäristön majoituspaikkoihin sijoitettuina.

Suomen Naisten Kansallisliiton (nyk. Naisjärjestöjen Keskusliitto) alaiset järjestöt perustivat Lotta Svärdin ja Suomen Sosiaalidemokraattisen Työläisnaisliiton kanssa Suomen Naisten Vapaaehtoisen Työvalmiuskeskuksen. Sen tehtävänä oli löytää naistyövoimaa tilapäistöihin sekä teollisuuden ja liike-elämän palvelukseen. Kymmenet tuhannet naiset siirtyivätkin teollisuuteen ja palvelualoille miesten lähdettyä rintamalle. Ilman naisten panosta sotatarviketeollisuus ja muu talous olisi pysähtynyt. On arvioitu, että lotat ja vapaaehtoiset naiset mahdollistivat omalla työllään peräti 100 000 miehen siirtymisen rintamalle tai muihin töihin.

Kotirintaman naiset huolehtivat perheistä, maatiloista ja arjen toimivuudesta.