Sodan uhri

Sankarihautausmaa

 

Talvisodassa kaatui noin 26 600 suomalaista ja noin 43 000 haavoittui, joista pysyvästi invalidisoitui noin 23 000. Siviilejä kuoli hieman alle 1000, joista suurin osa pommituksissa.

Riihimäkeläiset palvelivat useissa eri joukko-osastoissa, joista suurin osa oli sijoitettu Karjalankannakselle. Riihimäen sankarihautaan siunattiin kevään 1940 aikana yhteensä 43 riihimäkeläistä sankarivainajaa ja hautausmaalle yhdeksän. Riihimäelle haudattiin myös kahdeksan ulkopaikkakuntalaista sankarivainajaa. Kauppalan pommituksissa kuoli 11 sotilasta ja 11 siviiliä ja haavoittui 20. Lisäksi monet riihimäkeläiset sotilaat haavoittuivat sodassa, osa pysyvästi.

Riihimäen kauppalanhallituksen päätöksellä Kansalaisopiston puistosta luovutettiin maa-alue sankarihaudoiksi. Hautausmaan suunnitteli arkkitehti Viljo Revell. Kauppala kustansi hautajaiskulut ja antoi kunkin sankarivainajan kohdalta lahjoituksen Sankarivainajien Muistorahastoon, josta jaettiin avustuksia kaatuneiden lähiomaisille. Riihimäen kirkkoherra, asessori Wiljo-Kustaa Kuuliala vihki hautausmaan käyttöön 10.1.1940, jolloin kolme riihimäkeläistä sankarivainajaa laskettiin lepoon kunnialaukausten ja entisen Kenttätykistörykmentti 3:n soittokunnan säestyksellä.

Sankarihautajaisista muodostui kollektiivisia ja koskettavia surutilaisuuksia.

Vuonna 1948 hautausmaalla paljastettiin kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä graniittinen sankaripatsas. Vuonna 1967 Suomen täyttäessä 50 vuotta puiston nimeksi muutettiin Itsenäisyydenpuisto.

 

<<< Takaisin