Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Neljän kuva kooste sodan aikaisista tehtaista Riihimäellä.
1. Valtion pukutehdas toimi SAKOn konepajarakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa. Se tuhoutui lähes kokonaan tammikuun 19. päivän pommituksessa. 2. Riihimäen Saha Oyn alue ennen talvisotaa. 3. Riihimäen Lasi Oyn aluetta ennen talvisotaa. Tehdas kärsi vaurioita joulupäivän pommituksissa, mutta tuotanto pysähtyi vain 10 päivän ajaksi. 4. Hylsy-luotiautomaatteja työläisineen SAKOn tehtaalla 1930-luvulla.

Tuhoa tehtailla

Riihimäen talouselämä pyrki varautumaan pommituksiin jo syksyn 1939 aikana, jolloin tehtaita ja liikerakennuksia vahvistettiin ja suojattiin.

Riihimäen lasitehdas ja Sako oli varustettu ilmatorjunta-aseistuksella, joskin kyseessä olivat ilmatorjuntakonekiväärit, joista ei ollut juurikaan hyötyä korkealla lentäviä pommikoneita vastaan.

Joulupäivänä 1939 Riihimäen ikkunalasitehtaan varastoon osui useita pommeja, jolloin 50 000 m2 valmista ikkunalasia tuhoutui. Tehtaan koneet säilyivät kuitenkin ehjinä. Tuotanto tehtaalla saatiin uudelleen käyntiin jo kymmenen päivän sisällä. Myös monet keskustan liikerakennukset, kuten Seurahuone, Uusi Apteekki, Varmala ja Durchmanin kemikaalikauppa, tuhoutuivat tai vaurioituivat pahasti joulupäivän pommituksissa.

Sakon tehdas vaurioitui pahasti 19.1., jolloin puolet tehtaasta paloi, ja seuraavan päivän pommituksissa tuhoutui puolestaan Riihimäen tiilitehdas. Lisäksi Teka Oy ja valtion halkotarha kärsivät suuria vaurioita.

Helmikuun 15. päivä Riihimäen Saha ja sähkölaitos saivat osumia pommituksissa. Kaksi päivää myöhemmin pommituksen kohteeksi joutuivat jälleen sahan ja lautatarhan alueet. Helmikuun 19. päivän pommituksissa, vaurioitui pahiten keskikauppala, jossa mm. Torikadulla sijainneet Ruokala-Kahvila Seura, Paasikiven sekatavarakauppa ja Jokisen Jalkineliike-Nahkakauppa tuhoutuivat tai vaurioituivat pahoin. Seuraavana päivänä aseman ympäristö joutui jälleen voimakkaiden pommitusten kohteeksi. Myös kirjapaino kärsi pintavaurioita sodan aikana, mutta Riihimäen Sanomat jatkoi silti ilmestymistään koko sodan ajan, lukuun ottamatta sähköjen katkeamisesta johtunutta kolmen päivän taukoa 19.–22.2.

Tuhoista huolimatta talvisota myös lisäsi kauppalan teollisuustoimintaa, sillä sodan puhjettua Viipurissa toimineen Havi Oy:n irtain omaisuus, raaka-aineet, tärkeimmät koneet ja valmis tuotanto siirrettiin Riihimäelle Havin sisaryhtiön Tekan teollisuusalueelle. Havin toiminta Riihimäellä saatiin käyntiin jo helmikuussa 1940.

Kauppalan liike-elämän menetykset talvisodassa eivät rajoittuneet pommitustuhoihin. Riihimäen Lasi Oy menetti rintamalla 13 työntekijää, joka oli yli neljännes kaikista riihimäkeläisistä kaatuneista. H.G. Paloheimo-yhtymän työntekijöistä puolestaan kaatui kymmenen.