Väestönsuojat

Väestönsuoja

 

Varsinaisia väestönsuojia kauppalassa ei ollut talvisodan aikana, mutta yleisölle tarkoitettuja suojahautoja löytyi neljä: Kalevankadun ja Puistikon risteyksessä, Temppelikadun päässä Kansalaisopiston puolella, Kirkon vieressä ns. Pelastusarmeijan tontin takana sekä Urheilukentän portin lähellä Tekan kellarissa. Lisäksi taajaan pommitetun rautatieaseman kellareita käytettiin suojapaikkana. Muuten ilmahälytysten aikana suojauduttiin, miten ehdittiin: lähimpään kellariin, talojen sisälle, halkopinojen taakse, puiden alle tai ojaan.

Riihimäen kaupunginmuseon pihan väestönsuoja on väestönsuojakorttien tietojen mukaan valmistunut ”sota-aikana”. Tällä tarkoitetaan todennäköisesti välirauhan aikaa tai jatkosotaa. Suojasta ei löydy mainintoja talvisodan aikaisissa lähteissä.

VR rakennutti väestönsuojan työntekijöilleen. Talvisodan aikana Riihimäkeä ja varsinkin sen asemanseutua oli pommitettu ankarasti ja uusia pommituksia pelättiin. Jatkosodan aikana kauppalaa ei kuitenkaan enää pommitettu ja suojaa käytettiinkin ilmeisesti lähinnä toimistotilana.

Suoja oli suunniteltu 50 hengelle ja sen pinta-alaksi on merkitty päiväämättömässä VSS-kortissa 36 m2. Nykyään tilat koostuvat kaminahuoneesta, kahdesta suuresta päähuoneesta erillisine WC-tiloineen, sekä taaimmaisen päähuoneen peräseinästä lähtevästä yhdyskäytävästä, joka johtaa pieneen sivuhuoneeseen ja hätäpoistumistien kierreportaille. Sota-aikana rakennettu suoja oli yksinkertaisempi ja koostui ainoastaan kahdesta päähuoneesta ja kahdesta uloskäynnistä.

Väestönsuojaa vahvistettiin, laajennettiin ja sen järjestelmiä modernisoitiin viranomaismääräysten mukaisesti ainakin vuosina 1952 ja 1962.

 

<<< Takaisin