Varuskunta

Kenttätykistörykmentti 3

 

Riihimäen varuskuntaan oli rauhan aikana sijoitettuna Kenttätykistörykmentti 3. Ylimääräisten harjoitusten alkaessa pääosa siitä siirrettiin Karjalan Kannakselle, jossa se muodosti osan suojajoukoista. Lisäksi varuskuntaan kuului kaksi huoltolaitosta: Asevarikko 1:n Ammusvarasto ja Armeijan Pukimo, joista jälkimmäinen toimi SAKO Oy:n tehdasrakennuksessa kauppalan länsiosassa. YH:n ja sodan aikana Riihimäelle perustettiin ja siirrettiin useita muita joukko-osastoja, joista osa jäi talvisodan ajaksi kauppalan alueelle, osa taas jatkoi rintamalle. Riihimäellä ja sen lähikunnissa pysyvästi toimineista joukko-osastoista suurimpia olivat Jalkaväen koulutuskeskus 3 ja Viestikoulutuskeskus. Kauppalaan perustettiin myös Ilmapuolustusaluekeskus (IPAK) 12, joka koordinoi alueen ilmapuolustusta.

Talvisodan aikana Riihimäki oli maan suurin koulutuskeskus, jossa annettiin perus- ja jatkokoulutusta mm. ilmatorjunnan, jalkaväen ja viestin aselajeissa. Riihimäen varuskunnassa koulutettiin vuoden 1940 tammi-toukokuussa noin 17 000-18 000 asevelvollista, jotka koostuivat asevelvollisista, ylimääräisestä reservistä ja vapaaehtoisista. Tämä oli 10 %:a maan kaikista sodan aikana koulutetuista.

Sotilaita sijoitettiin varuskunnan kasarmialueen lisäksi lähes kaikkiin tilapäismajoituksiksi sopiviin julkisiin tiloihin kauppalassa ja myöhemmin myös sen lähiympäristössä. Keväällä 1940 Riihimäen varuskunnassa oli sotilaita lähes yhtä paljon kuin kauppalassa asukkaita.

Varuskunta selvisi pommituksista melko vähäisin vaurioin. Pahimmat menetykset se kärsi 15.2. jolloin kuusi Viestikoulutuskeskuksen alokasta kuoli ja neljä haavoittui kasarmirakennus 1:n lähellä sijainneessa metsikössä, johon he olivat suojautuneet ilmahyökkäykseltä. Yksi haavoittuneista menehtyi lisäksi myöhemmin sairaalassa.

 

<<< Takaisin