VSS-toiminta ja valmistautuminen sotaan

VSS RiSa 5.10.1940

 

Riihimäen väestönsuojelun (VSS) valmistelua johti keväästä 1939 lähtien kauppalan väestönsuojelukeskus ja väestönsuojelutoimikunta.

Kauppala jaettiin väestönsuojelulohkoihin ja -kortteleihin, joille nimettiin koulutuksen saanut miehistö ja korttelisuojavalvojat. Riihimäen VSS-organisaatioon kuului talvisodan aikana yhteensä noin 750 henkilöä. Suurin osa näistä oli yli-ikäisiä tai muuten sotapalveluksesta vapautettuja miehiä, sekä vapaaehtoisia naisia ja poikia. Myös kauppalan suurimmilla laitoksilla ja työpaikoilla, kuten VR:llä, varuskunnalla, vankilalla, SAKO Oy:llä, Riihimäen Lasi Oy:llä ja Paloheimo Oy:llä oli omat VSS-organisaationsa.

Syyskuussa 1939 kauppalanvaltuusto myönsi 10 000 markkaa kaasunaamareiden hankkimiseksi korttelisuojaryhmille. Kouluissa oppilaat askartelivat omatekoisia ja kaasunaamareita, joiden valmistusohjeita löytyi myös lehdistä viranomaisten kielloista huolimatta. Syyskuussa alettiin järjestämään myös VSS-koulutusta, joskin osallistujia oli aluksi varsin vähän.

Lokakuussa, Moskovan neuvottelujen ja YH:n alkamisen myötä, VSS-toiminta lisääntyi huomattavasti. Kuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin maanlaajuinen VSS-viikko ja samalla kauppalassa järjestettiin ensimmäinen pimentämisharjoitus. Suojahautoja alettiin kaivaa, ja ihmisiä kehotettiin tukemaan ja vahvistamaan kellareita, suojaamaan ikkunat laudoilla tai liimapaperilla ja tyhjentämään ullakot. Pimennyssäännöt tulivat voimaan ja ilmahälytyssireenejä kokeiltiin. VSS- ja ensiapukursseja järjestettiin lähes viikoittain ja annettiin palontorjuntaneuvontaa.

Sodan aikana palokunta huolehti VSS-joukkojen, suojeluskuntalaisten ja vapaaehtoisten avustuksella sammutustöistä, jotka olivat monesti vaikeita kovissa pakkasissa. VSS- ja ilmapuolustusviranomaiset pitivät tarkkaa kirjaa sotatapahtumista ja kirjasivat ylös tiedot viholliskoneiden liikkeistä, hälytyksistä, ilmahyökkäyksistä ja pommitusten aiheuttamista tuhoista.

 

<<< Takaisin