Menneet näyttelyt

Reestä lusikkaan -näyttely

Hämäläis-Osakunta toteutti ensimmäisen kaupunkiin kohdistuvan esinekeruuretken Riihimäelle. Se tehtiin kaupunginhallituksen kutsumana Riihimäelle kesällä 28.5.-19.6.1961. Esinekeruuretken tuloksena Riihimäelle perustettiin sekä lasi- että kaupunginmuseo. Riihimäen kaupunginmuseolla avautuu yleisölle 23.1.2019 Reestä lusikkaan -näyttely, joka käsittää kyseisen esinekeruuretken antia ja vie takaisin vuoden 1961 kesään. Retken päätarkoitus oli museoesineiden keruu, lisäksi kartoitettiin historiallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita sekä tutkittiin kielentutkimuksellisia, sosiologisia ja yhteiskunnallisia asioita. Reestä lusikkaan näyttely keskittyy esinekeruuretken kansatieteelliseen esineistöön.

Osakunnat ovat yliopistossa toimivia poikkitieteellisiä opiskelijayhdistyksiä, jotka keräävät jäsenensä perinteisesti heidän syntymäpaikkansa mukaan. Osakunnat aloittivat esinekeruuhun keskittyvät kotiseuturetket 1870-luvulla. Ajatuksena oli, että keräämällä ja asettamalla näytteille esineitä omalta kotiseudulta voitaisiin lisätä ihmisten tietämystä omasta kulttuuriperinnöstä. Tämä muodosti sillan paikkakuntalaisten ja tutkijoiden välille. Retken tieteellisenä johtajana toimi tohtori Erkki Ala-Könni ja teknillisenä johtajana hum.kand. Olavi Penttilä. Tutkijajoukko koostui pääosin suomenkielen opiskelijoista, mutta mukana oli myös luonnontieteen, kansatieteen, taidehistorian, historian ja sosiologian opiskelijoita.

Osakuntalaiset saivat kerättyä yhteensä noin 2000 esinettä, joista 500 oli lasiesineitä. Esineistöstä pääosa on kansatieteellistä esineistöä. Niissä on paljon maataloustyökaluja ja vanhoihin riihimäkeläiskoteihin liittynyttä kalustoa. Vanhimmat puuesineet ovat mahdollisesti jopa 1700-luvulta. Esineet sijoitettiin aluksi väliaikaisesti Eteläisen koulun museotilaksi kunnostettuun väestönsuojaan, jonka avajaisjuhlia vietettiin 12.9.1961. Varsinaista museorakennusta kansatieteelliselle museolle etsittiin vanhoista riihimäkeläisistä kiinteistöistä. Vihdoin kaupunginmuseo sai tilat kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Rautatienpuistosta 1970, jolloin kaupunginmuseon kokoelmat päätettiin sijoittaa vuonna 1858 rakennettuun Ratainsinöörin taloon. Rakennus siirtyi Riihimäen kaupungin omistukseen vuonna 1996 ja museo sai käyttöönsä koko rakennuksen.

Museot tallentavat sekä mennyttä, että nykyistä päivää. Hämäläis-Osakunnan toiveen mukaisesti Riihimäen kaupunginmuseo on elinvoimainen kulttuuriperinnön vaalija.

 

Riksun huoltsikoita

Riihimäen kaupunginmuseolla avautuu uusi riihimäkeläistä huoltoasemakulttuuria näyttely: Riksun huoltsikoita.

 

Näyttely esittelee huoltoasemien syntyä, kehittymistä ja muutoksia riihimäkeläisestä näkökulmasta. Polttoainekauppa on kautta aikojen koskettanut suurta osaa riihimäkeläisistä, niin tankkaavina autoilijoina, työntekijöinä kuin kahvion asiakkainakin.

Näyttelyä varten on haastateltu useita pitkän huoltoasemauran Riihimäellä tehneitä henkilöitä. Lisäksi kivoja muistoja näyttelyä varten saatiin muistokyselyllä. Huoltoasemat ovat todella olleet läsnä arjen monissa asioissa! Näyttelyn kuvat ovat paitsi museon omista kokoelmista, myös esimerkiksi monilta yksityisiltä ihmisiltä.

Bensiinikauppa on aina ollut muutoksessa. Se on ilmentänyt ja seurannut liikenteen kehitystä. Huoltoasema sellaisena kuin se usein muistoissa ja mielikuvissa nähdään, on suureksi osaksi kadonnut katujen ja teiden varsilta. Muistojen ”kunnon huoltoasemien” kausi oli yllättävän lyhyt.
Automaattiasemat, päivittäistavarakaupan vapautuminen, yhtiökaupat ja autojen tekninen muutos ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet asemien muuttumiseen. Kenties sähköajoneuvot tuovat seuraavan suuren muutokset tähän ketjuun?

Kaupunginmuseon näyttely katsoo riihimäkeläistä polttoaineenjakelua aina ensimmäisistä jakelupisteistä nykyisiin liikenneasemiin saakka, mutta päähuomion saavat varsinaiset Riksun huoltsikat. Näyttelyssä pääsee fiilistelemään niin varsinaista huoltopistettä, kahvion tunnelmaa kuin eri-ikäisiä bensamittareitakin.

Tankki täyteen korkeaoktaanista Riksun huoltsikkahistoriaa!
Museo on avoinna kansainvälisenä museopäivänä pe 18.5. klo 10-16 sekä Museoiden yönä la 19.5. klo 17-22. Sunnuntaisin ja keskiviikkoisin museo on avoinna tavalliseen tapaan klo 12-18.

Räpsyjä Riihimäeltä

Museon aulassa oli kesällä 2017 esillä riihimäkeläisen Eero Auvisen kuvia riihimäkeläisistä tapahtumista. Auvinen on Iisalmessa syntynyt ja vuonna 1962 Riihimäelle junan tuoma, nyt jo eläköitynyt mies. Valokuvauksesta hän innostui kansalaiskoulun aikoihin. Ensimmäset kuvansa hän kehitti koulun pimiössä vuonna 1964. Sittemmin hän on kuvannut erityisesti autourheilu-kilpailuja, mutta myös luontoa ja viime vuosina paljon riihimäkeläisiä tapahtumia.

Näyttelyllä museo ja Auvinen halusivat näyttää, että Riihimäellä todella tapahtuu paljon ja riihimäkeläiset lähtevät aina innolla mukaan.
Näyttely oli esillä 10.5.-30.8.2017.

Vanhojen näyttelykuvien myyntinäyttely

Julkaistu by on helmi 1, 2018 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Vanhojen näyttelykuvien myyntinäyttely

Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyissä vuosikymmenten varrella käytettyjä kuvia on esillä ja myynnissä museon aulassa. Osa kuvista on ollut esillä 1970-luvulla, osa vasta viime vuosina. Aikaperspektiivi kuvissa ulottuu 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun lopulle. Kuvat ovat suurennoksia museon kokoelmissa olevista kuvista ja käyvät hyvin vaikka sisustuselementiksi kotiin. Myös kuvien koko vaihtelee.

Kuvissa on riihimäkeläisille tuttuja maisemia, katunäkymiä ja rakennuksia eri ajoilta. Rautatiet ja liike-elämä näkyvät myös. Suuri osa kuvista on keskustan alueelta, mutta myös muualta otettuja kuvia on joukossa. Kuvien yhteydessä on kuvatietoja vaihtelevasti, joten katsoja pääsee myös itse tunnistamaan paikkoja ja aikoja. Yhteinen tekijä kaikille kuville on Riihimäki.

Kuvia ripustetaan seinälle niin paljon kun mahtuu. Sitä mukaan kun kuvia seinältä myydään, tilalle ripustetaan uusia. Löydöt ovat usein museon väellekin arvoitus.

Kuvia Riihimäeltä, vanhojen näyttelykuvien myyntinäyttely on esillä Riihimäen kaupunginmuseon aulassa keskiviikosta 10.1. lähtien 25.2. saakka tai niin kauan kuin kuvia riittää.

Myyntinäyttelyn alku oli ruuhkaisaa ja suurin osa kuvista meni samantien. Vielä kuitenkin on jäljellä esimerkiksi Koivistonmäki-näyttelyn kuvia (otettu 1974). Sunnuntaina 4.2. esille tulee ainakin jotain niiden lisäksi.

Museoon on vapaa pääsy.

Vuosi 1918 Riihimäellä

Julkaistu by on helmi 1, 2018 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Vuosi 1918 Riihimäellä

Vuosi 1918 Riihimäellä -näyttely Riihimäen kaupunginmuseolla

Sunnuntaina 28.1.2018 avautunut Riihimäen kaupunginmuseon uusi näyttely esittelee sadan vuoden takaista elämää Riihimäellä.

Näyttelyssä tutustutaan vuoteen 1918 kokonaisuutena, paikkakuntalaisten elämänmenoon suruineen ja iloineen, vuoden alusta vuoden loppuun.

Paikalliset historiikit sekä Riihimäen Sanomien uutiset ja mainokset valaisevat paikkakuntalaisten elämänmenoa suruineen ja iloineen. Museon kokoelmista on poimittu esille sadan vuoden takaista aineistoa.

Riihimäki oli sata vuotta sitten Hausjärven asemakylä, vaikkakin jo pitkään toivonut itsenäistymistä Hausjärvestä. Risteysaseman myötä kylä oli vähitellen kasvanut tärkeäksi rautatien keskukseksi. 1900-luvun alussa väkimäärä oli noussut nopeasti. Pikkukylämäisyys oli kadonnut. Uusia liikeyrityksiä ja teollisuuslaitoksia oli noussut paikkakunnalle. Seura- ja yhdistystoiminta oli vilkasta.

Venäläisen varuskunnan kasarmit toivat alueelle virtauksia maailmalta. Ensimmäinen maailmansota näkyikin Riihimäellä eniten rautatieaseman ja varuskunnan ympärillä. Riihimäkeläisten arkielämässä se näkyi eniten elintarvikepulana.

 

Näyttelyssä seurataan vuoden 1918 kulkua Riihimäellä päivä päivältä kalenterin mukaan. Vuoteen mahtuu esimerkiksi valtiollisia ja kunnallisia kehitysaskeleita, paikallisten seurojen toimintaa, liike-elämää, kuraisia katuja ja polkupyörävarkauksia. Kaikista muista vuosista 1918 kuitenkin erottuu puutteen, sisällissodan ja vankileirin takia.  Koettiin ristiriitoja, nöyryytyksiä, pelkoja, surua ja vääryyksiä. Silti sodan osapuolten piti jatkaa elämäänsä saman yhteisön jäseninä.

Mukaan näyttelyn kalenteriin on poimittu esimerkkejä hyvin monenlaisista tapahtumista Riihimäellä.

Suuressa roolissa näyttelyssä on Riihimäen Sanomien vuosikerta. Paikallislehden uutiset, yleisönosastokirjoitukset ja ilmoitukset vievät ajatukset helposti sadan vuoden takaisiin tunnelmiin.

Näyttely oli esillä 28.1.-29.4.2018.

Räpsyjä Riihimäeltä

Julkaistu by on touko 22, 2017 in Ajankohtaista, Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Räpsyjä Riihimäeltä

Museon aulassa on esillä riihimäkeläisen Eero Auvisen kuvia riihimäkeläisistä tapahtumista.

Auvinen on Iisalmessa syntynyt ja vuonna 1962 Riihimäelle junan tuoma, nyt jo eläköitynyt mies.

Valokuvauksesta hän innostui kansalaiskoulun aikoihin. Ensimmäset kuvansa hän kehitti koulun pimiössä vuonna 1964.

Sittemmin hän on kuvannut erityisesti autourheilu-kilpailuja, mutta myös luontoa ja viime vuosina paljon riihimäkeläisiä tapahtumia.

Näyttelyllä museo ja Auvinen haluavat näyttää, että Riihimäellä todella tapahtuu paljon ja riihimäkeläiset lähtevät aina innolla mukaan.
Näyttely on esillä 10.5.-30.8.2017.

Näin näin. Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä

Julkaistu by on tammi 22, 2017 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Näin näin. Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä

Kuva: Ilkka Heinonen

Kuva: Ilkka Heinonen

Museon aulassa on esillä riihimäkeläisen Ilkka Heinosen valokuvia mm. Riihimäen keskustasta, Lasin alueelta, varuskunnasta ja rautateiltä. Kuvat on otettu vuonna 2015 ja 2016.

Näyttely on esillä 8.1.-30.4.2017.

100 AARRETTA Riihimäeltä

Julkaistu by on elo 25, 2016 in Ajankohtaista, Hankkeet, Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa 100 AARRETTA Riihimäeltä

100 AARRETTA Riihimäeltä – Suomi 100 -juhlavuoden hanke Riihimäen kaupunginmuseossa

Näyttely 22.1.-20.12.2017
Riihimäen kaupunginmuseo juhlistaa Suomi100 -juhlavuotta esittelemällä sadan eri-ikäisen ja -taustaisen oman henkilökohtaisen aarteen ja tarinan siitä. Valtioneuvoston kanslia on hyväksynyt hankkeen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan.
Tammikuussa asetettiin esille 35 aarretta, maaliskuussa lisättii seuraava kolmannes ja kaikki 100 aarretta ovat esillä toukokuusta joulukuuhun.
Mikä on aarre? 
Näyttelyä varten kerätään riihimäkeläisiltä heidän elämäänsä liittyviä aarteita ja tarinoita niistä.  Näyttelyssä aarre on esine jolla on ollut suuri merkitys ihmisen elämässä joko tiettynä aikana tai sitten se on seurannut mukana pitkän ajan. Aarre voi olla myös kuva jostakin tärkeästä riihimäkeläisestä paikasta tai rakennuksesta tai muusta, mitä ei voi museoon tuoda. Aivan jokapäiväinen, arkinen esine tai asia voi olla se suuri aarre.
Esillä olevat aarteet ovat sadalta eri-ikäiseltä ja -taustaiselta riihimäkeläiseltä.
Aarteiden mukaan on liitetty lyhyt, enintään A4-pituisen tarinan aarteesta. Tällaisia koskettaviakin tarinoita museon henkilökunta kuulee usein asiakkailtaan. Nyt haluamme jakaa niitä myös vieraillemme.
Aarteita taustoittavat kuvasuurennokset levittäytyvät myös kaduille
Näyttelyn aarteita tarinoineen taustoittaa kaupunginmuseon kokoelmista valitut valokuvat, jotka edustavat jokaista Suomen itsenäistä vuosikymmentä Riihimäellä. Näyttelysalin seinille ripustetuissa kuvasuurennoksissa on maisemia, katunäkymiä ja tunnelmakuvia paikkakunnalta.
Aarteita taustoittavat kuvasuurennokset Riihimäeltä sadan vuoden ajalta näyttävät myös ympäristön ja elinolosuhteiden muutoksen. Vanhat valokuvat teetetään myös ulkotiloihin sopiville levyille ja viedään näyttelyn ajaksi Riihimäen katujen varsille sopiviin paikkoihin. Näin viemme historian nykyisten riihimäkeläisten jokapäiväisen arjen keskelle.

Näyttelysalissa pyörii myös kaksi vanhaa Riihimäki-filmiä.

Kokonaisuudesta tulee kiinnostava, koskettava, hauska, ihmisen kokoinen ote riihimäkeläisten elämästä 100 vuoden ajalta itsenäisessä Suomessa.
 

 

Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä

Julkaistu by on touko 19, 2016 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä

Leikkiä ja kaurapuolukkaa -tapahtumat

Toiminnallinen Leikkiä ja kaurapuolukkaa – Kunnallinen päivähoito Riihimäellä -näyttely on avattu yleisölle kansainvälisenä museopäivänä 18.5.

Kunnallinen päivähoito alkoi Riihimäellä 4.4.1951 Lastentalon valmistuttua Junailijankadun varrella sijaitsevalle tontille. Lastentalon seimi tarjosi alle kolmivuotiaille lapsille ja lastentarha 3-6-vuotiaille lapsille.

Lastentalo oli kauppalan ylpeys, ja sitä esiteltiin mieluusti vieraille.

Hoitopaikkojen tarve olisi ollut paljon suurempi kuin mitä Lastentalo pystyi tarjoamaan. Kuitenkin vasta vuonna 1971 Riihimäki sai toisen lastentarhan, Kontiontielle. 1970-luvulla perustettiin vielä 4 päiväkotia, 1980-luvulla yksi, 1990-luvulla yksi ja 2000-luvulla kaksi.

Vuoden 1973 päivähoitolain myötä kunnallinen perhepäivähoito on ollut tasaveroinen hoitomuoto päiväkotien rinnalla. Ryhmäperhepäivähoito alkoi Riihimäellä vuonna 1990.

Näyttelyssä pureudutaan päivähoidon historian lisäksi päivähoidon sisältöön.
Päivähoidossa on aina ollut kaksi puolta. On hoiva ruokailuineen ja päiväunineen sekä leikit, laulut ja tapahtumat. Painotukset ja yksityiskohdat ovat vaihdelleet. Retket ja juhlat ovat tuoneet arkeen vaihtelua.

Toiminnallinen näyttely

Näyttelysalin puolella voi leikkiä taikahiekkalaatikolla, pyörittää ruokaonnenpyörää, tutkia luontolaatikkoa ja hiihtää!

Museon lasikuisti puolestaan on näyttelyn ajan ihana Satukuisti. Siellä aurinko paistaa ja linnut laulavat aina. Kävijät voivat viettää aikaa satukuistin kodassa tai sohvilla lukien tilasta löytyviä satukirjoja. Siellä saa viettää vaikka pidemmänkin tovin!

Aulassa pääsee ratkomaan jättimäistä kuutiopalapeliä tai askartelemaan. Kesän aikana askarrellaan ainakin näyttelyn kahteen puuhun lehdet ja syksyllä jatketaan muilla askarteluilla.

Lapset saavat myös halutessaan tuoda jo tullessaan kotona tai hoitopaikassa askartelemiaan lintuja, puiden lehtiä, perhosia tai kukkia. Museolla ne liitetään osaksi näyttelyä Satukuistille tai näyttelysalin puuhun.

Museon pihalla on museon aukioloaikoina jättiläisfortuna.

Museon Leikkiä ja kaurapuolukkaa -näyttely on näyttely, jonne voi tulla huoletta viettämään aikaa lasten kanssa. Moniin asioihin saa koskea ja montaa kokeilla! Yhä uudestaan ja uudestaan!

Museon näyttelyihin voi tutustua museon aukioloaikoina sunnuntaisin ja keskiviikkoisin 12–18 tai sopimuksen mukaan. Museoon on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna 21.12.2016 saakka.

Petruskan juhlanäyttely 28.2.–27.4.2016

Julkaistu by on maalis 3, 2016 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Petruskan juhlanäyttely 28.2.–27.4.2016

Petruskan juhlanäyttely 28.2.–27.4.2016

Riihimäen kaupunginmuseon aulassa avataan sunnuntaina 28.2. paikkakunnalla 40 vuotta toimineen Petruskan juhlanäyttely.

Petruska-yhtiö perustettiin vuonna 1976 kahdeksan ennakkoluulottoman ja rohkean naisen voimin. Yhtiön tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa yksilöllisiä nahkavaatteita naisille ja miehille. Toiminta käynnistyi vauhdikkaasti ja nuorten yrittäjien intohimo sai aikaan nopeasti menestystä ja näkyvyyttä Suomessa ja Pohjoismaissa. Pian Petruskan tuotteita myytiin myös Keski-Euroopassa sekä Japanissa.

Näyttely esittelee riihimäkeläisen tuotemerkin huikean tarinan. Petruskan tarina yrityksenä on jännittävä menestys- ja selviytymistarina. Toisaalta Petruskan tuotteet kertovat tarinaa viime vuosikymmenten muodista ja tyyli-ihanteista.

Esillä on asukokonaisuuksia neljältä vuosikymmeneltä. Esimerkit ovat tyypillistä Petruskaa: huippumateriaaleista valmistettua laadukasta, yksilöllistä ja rohkeaa suunnittelua. Petruskan designissä on läpi vuosikymmenten nähtävissä sen omintakeinen vahva ja graafinen muotokieli.

Näyttelyn on ideoinut ja koordinoinut Justus Kantakoski ja asukokonaisuudet valinnut yrityksen perustajajäsen, mallimestari ja toiminnanjohtaja Hannele Kiema.

Petruska. 40 vuotta nahkadesignia Riihimäellä -näyttely on nähtävillä 28.2.–27.4. museon avoinnaoloaikoina sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12–18. Museoon on vapaa pääsy.

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Julkaistu by on tammi 7, 2016 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Koivistonmäki -valokuvanäyttely 17.1.-24.4.2016

Riihimäen kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä tutustutaan Koivistonmäen pientaloasuinalueeseen 1970-luvun kuvien kautta. Museon näyttelysalin seinät ovat täynnä VR:n Riihimäen kamerakerho Ry:n vuonna 1974 kuvaamia Koivistonmäen rakennusten kuvia.

Koivistonmäkeen kohdistui 1970-luvulla huomattavaa muutospainetta. 1900-luvun alussa rakentuneella alueella oli voimassa vuonna 1925 vahvistettu asemakaava, joka antoi mahdollisuuden huomattaviin ympäristömuutoksiin. Keskustelu Koivistonmäen kohtalosta oli käynyt kuumana jo pitkään. Kamerakerhon kuvissa onkin nähtävissä selvästi dokumentaristinen ote. On tallennettu mahdollisesti pian katoavaa rakennusperintöä.

 

Riihimäen Koivistonmäki on keskustan välittömässä läheisyydessä oleva omaleimainen asuinalue. Sijainnistaan huolimatta Koivistonmäki on huomaamaton, lähes eristetyn oloinen alue. Näkymät keskustasta on suljettu kerrostalojen myötä. Vasta alueen sisällä voi ymmärtää sen kaupunkirakenteellisen merkityksen ja havaita sen erikoispiirteet. Koivistonmäen syntyhistoria näkyy alueen korttelirakenteessa, rakennusten luontevassa mäkiseen maastoon sijoittumisessa ja rakennusten monimuotoisuudessa. Koivistonmäessä on suuret korkeusvaihtelut ja alueella on muutamia hyvin jyrkkiä rinteitä.

Asuinalue rakentui hyvin lyhyessä ajassa 1900-luvun alussa. Karan kartanon, Penttilän tilan ja Ryttylän kartanon vuokramaille rakennettiin pää- ja talousrakennukset siten kuin ne mäkiseen maastoon parhaiten asettuivat. Tontit sijaitsivat maanomistajien suunnittelemien katulinjausten varsilla, vaikka varsinaisia katuja ei vielä ollutkaan.

Asuinrakennuksia on laajennettu myöhemmin eri aikoina ja eri henkilöiden toimesta, joten erilaiset ratkaisut ovat olleet väistämättömiä. Näin on syntynyt Koivistonmäen tyypilliset piirteet.

Koivistonmäelle on 1910-luvulta lähtien suunniteltu asemakaavoja, joihin on sisältynyt isoja kerrostaloja ja liikerakennuksia. 1960-luvun lopulla mäen päälle suunniteltiin jopa kahdeksankerroksisia tornitaloja. Vasta 1980-luvulta lähtien suunnitelmissa on ollut lähtökohtana olemassa oleva kaupunkirakenne ja rakennuskanta. Nykyisin uudis- ja lisärakentamisessa pyritään säilyttämään historiallisen työväen asuinalueen piirteitä.

Kartsalla 10.5.-30.12.2015

Julkaistu by on heinä 13, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Kartsalla 10.5.-30.12.2015

Kartsalla 10.5.-30.12.2015

Uudessa näyttelykokonaisuudessa Riihimäen kaupunginmuseo vie historian kaupungin kaduille nykyhetken ympärille ja tuo nykypäivän museon näyttelysaliin.

Kartsalla – Entisten nuorten Riihimäki -mobiilioppaassa pääsee kurkistamaan Riihimäen menneisyyteen nuorten näkökulmasta. Oppaassa esitellään 1950–1990-luvun nuorten tärkeitä julkisia paikkoja, joissa on hengailtu 13-18-vuotiaina kavereiden kanssa. Opasta varten Riihimäen keskustaan on sijoitettu 16 QR-koodia keskeisimpiin nuorisopaikkoihin.

Opas löytyy myös näyttelyn päättymisen jälkeen osoitteesta www.kartsalla.fi.

(lisää…)

Paja poikineen, tyttöineen 5.10.2014 – 21.4.2015

Julkaistu by on heinä 13, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Paja poikineen, tyttöineen 5.10.2014 – 21.4.2015

Paja poikineen, tyttöineen 5.10.2014 – 21.4.2015

Riihimäen kauppalan käsityöverstaita ja -pajoja -näyttely Riihimäen kaupunginmuseolla.

Riihimäen kaupunginmuseo kurkisti Riihimäen kauppalan aikaisiin 1922–1959 käsityöverstaisiin ja pajoihin.

Elettiin murroksen aikaa: Käsityöläisten asema tarve-esineiden valmistajina oli muuttumassa edullisten tehdasvalmisteiden yleistyessä. Osasta verstaita tulikin ajan mittaan pieniä tehtaita. Osa käsityöläisistä ryhtyi kauppiaiksi myyden omien tuotteittensa ohella valmistavaraa. Osa verstaista kaatui, mutta toisaalta parhaat tekijät pysyivät. Kädentaitoa arvostettiin silloinkin. (lisää…)