Menneet näyttelyt

Reestä lusikkaan -näyttely

Hämäläis-Osakunta toteutti ensimmäisen kaupunkiin kohdistuvan esinekeruuretken Riihimäelle. Se tehtiin kaupunginhallituksen kutsumana Riihimäelle kesällä 28.5.-19.6.1961. Esinekeruuretken tuloksena Riihimäelle perustettiin sekä lasi- että kaupunginmuseo. Riihimäen kaupunginmuseolla avautuu yleisölle 23.1.2019 Reestä lusikkaan -näyttely, joka käsittää kyseisen esinekeruuretken antia ja vie takaisin vuoden 1961 kesään. Retken päätarkoitus oli museoesineiden keruu, lisäksi kartoitettiin historiallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita sekä tutkittiin kielentutkimuksellisia, sosiologisia ja yhteiskunnallisia asioita. Reestä lusikkaan näyttely keskittyy esinekeruuretken kansatieteelliseen esineistöön.

Osakunnat ovat yliopistossa toimivia poikkitieteellisiä opiskelijayhdistyksiä, jotka keräävät jäsenensä perinteisesti heidän syntymäpaikkansa mukaan. Osakunnat aloittivat esinekeruuhun keskittyvät kotiseuturetket 1870-luvulla. Ajatuksena oli, että keräämällä ja asettamalla näytteille esineitä omalta kotiseudulta voitaisiin lisätä ihmisten tietämystä omasta kulttuuriperinnöstä. Tämä muodosti sillan paikkakuntalaisten ja tutkijoiden välille. Retken tieteellisenä johtajana toimi tohtori Erkki Ala-Könni ja teknillisenä johtajana hum.kand. Olavi Penttilä. Tutkijajoukko koostui pääosin suomenkielen opiskelijoista, mutta mukana oli myös luonnontieteen, kansatieteen, taidehistorian, historian ja sosiologian opiskelijoita.

Osakuntalaiset saivat kerättyä yhteensä noin 2000 esinettä, joista 500 oli lasiesineitä. Esineistöstä pääosa on kansatieteellistä esineistöä. Niissä on paljon maataloustyökaluja ja vanhoihin riihimäkeläiskoteihin liittynyttä kalustoa. Vanhimmat puuesineet ovat mahdollisesti jopa 1700-luvulta. Esineet sijoitettiin aluksi väliaikaisesti Eteläisen koulun museotilaksi kunnostettuun väestönsuojaan, jonka avajaisjuhlia vietettiin 12.9.1961. Varsinaista museorakennusta kansatieteelliselle museolle etsittiin vanhoista riihimäkeläisistä kiinteistöistä. Vihdoin kaupunginmuseo sai tilat kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Rautatienpuistosta 1970, jolloin kaupunginmuseon kokoelmat päätettiin sijoittaa vuonna 1858 rakennettuun Ratainsinöörin taloon. Rakennus siirtyi Riihimäen kaupungin omistukseen vuonna 1996 ja museo sai käyttöönsä koko rakennuksen.

Museot tallentavat sekä mennyttä, että nykyistä päivää. Hämäläis-Osakunnan toiveen mukaisesti Riihimäen kaupunginmuseo on elinvoimainen kulttuuriperinnön vaalija.

 

Riksun huoltsikoita

Riihimäen kaupunginmuseolla avautuu uusi riihimäkeläistä huoltoasemakulttuuria näyttely: Riksun huoltsikoita.

 

Näyttely esittelee huoltoasemien syntyä, kehittymistä ja muutoksia riihimäkeläisestä näkökulmasta. Polttoainekauppa on kautta aikojen koskettanut suurta osaa riihimäkeläisistä, niin tankkaavina autoilijoina, työntekijöinä kuin kahvion asiakkainakin.

Näyttelyä varten on haastateltu useita pitkän huoltoasemauran Riihimäellä tehneitä henkilöitä. Lisäksi kivoja muistoja näyttelyä varten saatiin muistokyselyllä. Huoltoasemat ovat todella olleet läsnä arjen monissa asioissa! Näyttelyn kuvat ovat paitsi museon omista kokoelmista, myös esimerkiksi monilta yksityisiltä ihmisiltä.

Bensiinikauppa on aina ollut muutoksessa. Se on ilmentänyt ja seurannut liikenteen kehitystä. Huoltoasema sellaisena kuin se usein muistoissa ja mielikuvissa nähdään, on suureksi osaksi kadonnut katujen ja teiden varsilta. Muistojen ”kunnon huoltoasemien” kausi oli yllättävän lyhyt.
Automaattiasemat, päivittäistavarakaupan vapautuminen, yhtiökaupat ja autojen tekninen muutos ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet asemien muuttumiseen. Kenties sähköajoneuvot tuovat seuraavan suuren muutokset tähän ketjuun?

Kaupunginmuseon näyttely katsoo riihimäkeläistä polttoaineenjakelua aina ensimmäisistä jakelupisteistä nykyisiin liikenneasemiin saakka, mutta päähuomion saavat varsinaiset Riksun huoltsikat. Näyttelyssä pääsee fiilistelemään niin varsinaista huoltopistettä, kahvion tunnelmaa kuin eri-ikäisiä bensamittareitakin.

Tankki täyteen korkeaoktaanista Riksun huoltsikkahistoriaa!
Museo on avoinna kansainvälisenä museopäivänä pe 18.5. klo 10-16 sekä Museoiden yönä la 19.5. klo 17-22. Sunnuntaisin ja keskiviikkoisin museo on avoinna tavalliseen tapaan klo 12-18.

Räpsyjä Riihimäeltä

Museon aulassa oli kesällä 2017 esillä riihimäkeläisen Eero Auvisen kuvia riihimäkeläisistä tapahtumista. Auvinen on Iisalmessa syntynyt ja vuonna 1962 Riihimäelle junan tuoma, nyt jo eläköitynyt mies. Valokuvauksesta hän innostui kansalaiskoulun aikoihin. Ensimmäset kuvansa hän kehitti koulun pimiössä vuonna 1964. Sittemmin hän on kuvannut erityisesti autourheilu-kilpailuja, mutta myös luontoa ja viime vuosina paljon riihimäkeläisiä tapahtumia.

Näyttelyllä museo ja Auvinen halusivat näyttää, että Riihimäellä todella tapahtuu paljon ja riihimäkeläiset lähtevät aina innolla mukaan.
Näyttely oli esillä 10.5.-30.8.2017.

Meidän suuri päivä 11.5. – 21.9.2014

Julkaistu by on heinä 13, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Meidän suuri päivä 11.5. – 21.9.2014

Meidän suuri päivä 11.5. – 21.9.2014

Koko kesä yhtä häätä!

Kesänäyttelyssä esiteltiin riihimäkeläisiä hääkuvia ja hääpukuja 1800-luvun lopulta 1990-luvulle saakka. Mukana oli runsaasti entisen Ilmolan valokuvaamon ottamia hääkuvia. Hääkuvissa vihkipäivä näyttäytyy elämän suurena hetkenä. Eri vuosikymmenien morsiusparit ilmentävät aikakauttaan totisina, jännittyneen hymyilevinä ja vapautuneen onnellisina. (lisää…)

Aiemmat näyttelyt

Julkaistu by on kesä 16, 2015 in Menneet näyttelyt | Kommentit pois päältä artikkelissa Aiemmat näyttelyt

Täältä löytyy tietoja museon näyttelyistä vuosilta 2005-2014.

Toteutumaton Riihimäki

Näyttelyssä esiteltiin vaihtoehtoinen Riihimäki. Esillä oli karttoja ja piirustuksia toteutumattomista suunnitelmista 1700-luvulta 2000-luvulle saakka.

Kauppalan asemakaavan vuonna 1922 piirtänyt O.I. Meurman suunnitteli pieneen pitäjään korttelin mittaisia kerrostaloja ja raitioliikennettä palvelemaan tulevan suurkaupungin tarpeita. Museon aulassa voi verrata Harald Andersinin v.1916 ja Meurmanin asemakaavoja toteutuneeseen Riihimäkeen. Aulassa myös esillä keskuskirkon tornista otettu panoraamakuva v.1927 sekä ilmakuva v.1928 vertailukohtana Meurmanin asemakaavalle.

(lisää…)